Järvenpään kosteikkorakenteet vähentävät Tuusulanjärveen kohdistuvia ympäristöpaineita. (Kuva: Järvenpään kaupunki)

Taajamavesien puhtauteen kohdistuu yhä suurempia vaatimuksia. Kunnat panostavatkin erilaisten suodattavien kosteikkorakenteiden toteuttamiseen.

Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys päivittävät hulevesiä koskevaa ohjeistusta. Kokemukset etenkin kosteikkojen käytöstä hulevesien puhdistuksessa ovat olleet pääosin hyviä. Kaupunkeihin niitä alettiin rakentaa 10 – 15 vuotta sitten – maatalousalueilla menetelmällä on pitemmät perinteet.

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola SYKEstä uskoo, että vesiensuojelussa hulevesin käsittelyyn kohdistuvat vaatimukset ovat kiristymässä – vastaavalla tavalla kuin maatalouden peltoalueiden vesien käsittely on kiristynyt.

– Kosteikot tasaavat tulvahuippuja ja estävät eroosiohaittoja puroissa ja pienvesistöissä, jotka voivat olla kalastollisesti merkittäviä myös taajamissa. Kosteikoilla on nimittäin arvoa myös virkistysalueina ja luonnon monimuotoisuudelle, Jukka Jormola sanoo.

Huippuvirtaamien leikkaaminen voi myös helpottaa hulevesiviemäreiden mitoitusta

Ravinteet voivat karata

Kosteikkojen teho puhdistuksessa riippuu niiden pinta-alasta valuma-aluetta kohti. Kosteikkojen ongelmana voivat olla kevät- ja syystulvat, jolloin kasvillisuuden joukkoon pidättyneet ravinteet saattavat lähteä liikkeelle ja kulkeutua alapuoliseen vesistöön.

Hulevedet sisältävät yleensä vähemmän ravinteita kuin maatalousalueiden vedet, joten kovin suurta puhdistustehoa ei kosteikoilta voi odottaa.

– Nummelassa suhteellisen pienialaisilla kosteikoilla on kuitenkin onnistuttu vähentämään vuositasolla kiintoainesta 15 ja fosforia noin 10 prosenttia, Jormola toteaa.

Kosteikkokasvit sitomistyöhön

Jyväskylässä kosteikoilla tavoitellaan Tourujoen valuma-alueen vesien tilan parantamista – hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

– Yksi osaprojekti on kosteikkokasvillisuuden tutkimushanke, jossa luonnonvarakeskus selvittää eri kosteikkokasvien tehokkuutta haitta-aineiden sitomisessa. Seurattavia kasvilajeja on parisenkymmentä, toteaa Jyväskylän maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski.

Kaupunkirakenteen sisälle 1,5 kilometrin päähän keskustasta rakennettu Eerolanpuron kosteikko valmistui 2016. Työtä vaikeutti alueen läpi kulkeva kaukolämpöputki. Aikaisemmin alueen hulevedet ohjattiin suoraan ojaan ja Natura-alueen läpi Tuomiojärveen, josta kaupunki ottaa kolmasosan juomavedestään.

– Eerolanpuron suunnittelussa on huomioitu myös ylläpidon vaatimukset, kosteikon äärelle pääsee koneilla tekemään tarvittavia toimenpiteitä. Ensimmäinen ruoppaus tehtiin jo tänä vuonna, koska kosteikkoon oli kertynyt rakentamisaikaisia kiintoaineita. Arvio on, että kosteikkoa tarvitsisi ruopata 5-10 vuoden välein, mutta tilannetta seurataan, Vallinkoski kertoo.

Green Street-alueita

Vallinkoski pitää hyvänä pohjoisamerikkalaista mallia, jossa hulevesien hallinnassa tehdään kaikki mikä tehtävissä on, vaikka kyse olisi vain pienistä katujen varsille rakennetuista painanteista.

– Jyväskylässä alkaakin vuonna 2018 Green Street -pilottiprojekti, jossa tällaisia pikku painanteita on tarkoitus rakentaa. Mitä enemmän tällaisia rakennettaisiin, sitä paremmaksi hulevesien laatu kohoaisi. Ensin kuitenkin selvitetään, miten ratkaisut toimivat talviolosuhteissa, Vallinkoski selvittää.

Green Street -menetelmän pääperiaatteena on ajatus hajautetusta ratkaisusta, jossa hulevesien hallinta jaetaan moneen pienempään järjestelmään.

Katutilaan lisätään läpäisevää pintaa erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Lisäksi jalkakäytävillä ja pysäköintiruuduissa käytetään läpäiseviä pinnoitteita.

– Läpäisevän pinnoitteen kautta vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen. Näin toteutetut hulevesirakenteet tuovat vihreyttä olemassa olevaan kaupunkiympäristöön, Vallinkoski sanoo.

Tuusulanjärveä suojellaan

Järvenpää ja Tuusulan kunta ovat mukana Tuusulanjärvi-projektissa, jossa etsitään keinoja valumavesien järvelle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Järvenpään kaupunkitekniikan johtaja Kaarina Laine kertoo taustaksi, että kaupungissa hulevesien hallintaan niiden syntypaikalla on panostettu kymmenen vuoden ajan. Kaupungin hulevesisuunnitelma valmistui 2013.

– Valumat otetaan haltuun siellä, missä vettä sataa tai minne isoilta alueilta kohdistuu virtaamia. Kymmenen vuoden aikana uusille asuinalueille on toteutettu hulevesirakenteita vajaalla kahdella miljoonalla eurolla, Laine sanoo.

Rakenteet ovat luonteeltaan hajauttavia ja viivyttäviä. Hulevesiä myös hyödynnetään puuston ja muun kasvuston hoidossa.

– Biosuodatus- tai kasettirakenteita ei ole käytössä. Pidän etenkin kasettirakenteita vaikeasti huollettavina, Laine sanoo.

Hoito ja ylläpito ei saa unohtua

Maanalaisten putkitusten ohella Järvenpäässä on toteutettu myös maanpäällisiä ratkaisuja, kuten kaupunkikuvaan sopivia tasausaltaita, joissa hulevedet puhdistuvat ja virtaama viivästyy.

Mukana on myös lähes luonnonmukaisia kosteikkoja, joiden kasvillisuus hyödyntää hulevesien ravinteita.

– Hulevesirakenteiden suunnitteluvaiheessa kunnossapidon vaatimukset unohtuvat helposti. Olemmekin panostaneet siihen, että käytönaikaisen hoidon ja ylläpidon edellyttämät toimenpiteet sisällytetään osaksi suunnitteluprosessia, Laine sanoo.

Osmankäämi tehokas sitoja

Kosteikko tarvitsee varsin laajan pinta-alan suhteessa valuma-alueeseen, josta se kerää vettä. Tampereen vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman kertoo, että kaupunki on toteuttanut Ryydynpohjan alueelle noin hehtaarin kokoisen kosteikkorakenteen puhdistamaan ravinnerikkaita maatalousvesiä ennen niiden valumista Näsijärven Ryydynpohjan lahteen.

–   Vuonna 2014 rakennettuun kosteikkoon on pikkuhiljaa kehittymässä kasvillisuutta, ja nähtäväksi jää, miten tehokkaasti se vesiä puhdistaa. Tyypillinen kosteikkokasvi on osmankäämi, joka leviää tehokkaasti ja sitoo hyvin typpeä. Tosin kasvustosta voi tulla liian tiheä, jolloin se alkaa padota vettä, Åkerman kertoo.

– Etenkin lämpiminä vuodenaikoina ravinteiden ja kiintoaineiden sitominen voi olla tehokasta. Kiintoaineiden on tarkoitus laskeutua kosteikon pohjalle, jotta ne eivät pääsisi jatkamaan matkaansa muun virtaaman mukana, Åkerman selvittää.

Sopivat myös teollisuusalueille

SYKEn Jukka Jormola kertoo, että kosteikkoja on rakennettu myös teollisuusalueille. Ne eivät sovellu samalla tapaa virkistyskäyttöön kuin asuntoalueella olevat kosteikot, mutta ovat tärkeitä tasatessaan laajoilta rakennetuilta pinnoilta aiheutuvia virtaamia.

– Kosteikkoja käytetään myös puhdistettujen jätevesien jälkikäsittelyyn ja tulokset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Kempeleen keskuspuhdistamon kosteikossa kiintoainesta ja fosforia on saatu puhdistettua yli 50 prosenttia, Jormola sanoo.

Jormola suosittelee kosteikkoja myös pienehköille puhdistamoille, joiden toiminnassa voi esiintyä vaihtelua.

– Pienpuhdistamoiden ongelmat voivat aiheutua hulevesien pääsystä puhdistamoon, mistä voi seurata ohijuoksutusta ja puhdistustulosten heikkenemistä, Jormola pohtii.

MATTI VALLI

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 1/2018.

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*