Kävely on nouseva trendi

Kaupungit ja uusi talous elävät kohtaamisista. Liikkumismuodoista kävely tukee parhaiten kohtaamisia ja siten kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Erityisellä työkalulla voidaan tutkia, missä ihmiset kulkevat ja kuluttavat.

Missä ihmiset kulkevat ja kuluttavat kaupunkiympäristössä? Mitkä paikat ovat vilkkaimpia kävelijöiden suhteen? Kiinnostus kävelykaupunkia kohtaan on virinnyt uudelleen viime vuosina. Jan Gehl ja alan muutamat harvat klassikot on kaivettu esiin. Kävely ymmärretään vähitellen yhdeksi liikennemuodoista, jonka olosuhteita on mahdollista kehittää ja tutkia.

Yhteys kävelyn ja kaupankäynnin välillä on tunnettu jo pitkään: rakennettiinhan torit jo kauan sitten kaupankäynnin ja kohtaamisen keskuksiksi. Nyttemmin kaupunkiympäristön vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen on tutkittu ympäri maailmaa ja 1950­–1970-luvulla rakennettuja autovaltaisia keskustoja on alettu muuttaa kävelykeskustoiksi viihtyisyyden, liikkumisen vapauden ja kaupankäynnin elävöittämisen takaamiseksi.

Suomesta löytyy pitkän linjan kävelykatuasiantuntijoita: Tuomas Santasalo, Björn Silfverberg, Liisa Ilveskorpi, Mikko Heikkilä ja Seppo Karppinen. Heistä Tuomas Santasalo on osallistunut aktiivisesti WALKROI-kävelyvirta-analyysin kehittämiseen WSP Finland Oy:ssä.

“Return On Invest On Walk” eli WALKROI-työkalun avulla kävelyvirrat tuodaan systemaattisesti suunnittelun ohjenuoraksi. Keskustojen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä voidaan parantaa kävelyolosuhteita kehittämällä. Sen avulla saadaan jo suunnitteluvaiheessa varmuutta suunnitelmien tuottavuudesta.

Kävelyn taloudelliset vaikutukset

Kävelijä kokee ympäristön vahvasti ja muuttaa käyttäytymisen sen mukaan. Tutkimusten mukaan kävelyolosuhteita parantamalla myös kävelijämäärät kasvavat.

Esimerkiksi saksalaisissa kaupungeissa, joissa katuja oli muutettu kävelykaduiksi, kävelijämäärät kasvoivat tapauksesta riippuen 25–69 %. Kävelijämäärien kasvu on hyvin tapauskohtaista ja riippuu paljon muun muassa tehdyistä toimenpiteistä, niiden laadusta, kadun sijainnista sekä ominaisuuksista.

Kun kävelijämäärät lisääntyvät, lisääntyvät myös asiakasmäärät ja kaupan liikevaihto. Kävelijä on herkkä ärsykkeille ja olosuhteiden muutoksille, mikä näkyy kaupan kehityksessä sekä hyvässä että pahassa. Kävelijä muuttaa helposti reittiään, muuttuu kävelijästä oleskelijaksi tai asiakkaaksi sen mukaan, missä on viihtyisää aluetta oleskeluun ja kohtaamiseen sekä muita ihmisiä ja houkuttelevia kauppojen keskittymiä.

Kävelyä tukevan ja viihtyisän kaupunkiympäristön sekä liike-elämän piristymisen välillä voidaan nähdä olevan positiivinen yhteys. Tutkimusten mukaan kävelyolosuhteiden kehittäminen kasvattaa alueen liikevaihtoa 5–15 prosentilla ja asiakasmäärät voivat kasvaa jopa 20–40 prosenttia.

Kävelykeskustojen rakentamista vastustetaan usein kiivaasti vedoten siihen, että pysäköintipaikkojen poistuminen kaupan oven edestä vähentää myyntiä. Huoli on kuitenkin turha silloin, kun muutos tehdään harkiten ja lopputuloksena on laadukasta ja viihtyisää ympäristöä.

Tutkimuksissa on todettu, että kävellen ja pyörällä keskustaan tulevien ostovoima on vähintään yhtä suuri kuin autoilijoiden. Kävelijät ja pyöräilijät käyttävät usein kerralla vähemmän rahaa ostoksiinsa, mutta he käyvät ostoksilla useammin.

Miksi katuverkkoanalyysi?

WALKROI on WSP Finland Oy:ssä kehitetty katuverkkoanalyysi, jossa hyödynnetään avoimia paikkatietoja väestön sijoittumisesta ja liikkumisesta sekä liiketilojen sijainti-, laatu-, myynti- ja pinta-alatietoja. Näitä muuttujia tarkastellaan katuverkoston suhteen kaupunkiympäristössä. Analyysin avulla voidaan tutkia, miten erilaiset suunnittelu- ja kehityshankkeet vaikuttavat kävelyvirtoihin.

Analyysillä pyritään muodostamaan kuva muutoksista alueella katutilojen elävyyden ja kadunvarsipalveluiden käytön nä­kökulmasta. Tästä näkökulmasta asiointi ja sen muodostamat ihmisvirrat kaduille ovat oleelli­sia. Kävelijä kadulla ­– joko liikkeessä tai pysähty­neenä – on signaali sekä kaupungin elinvoimasta että viihtyisyydestä.

Katuverkkoanalyysillä on kaksi roolia. Sen avulla voidaan varmistaa hyvät suunnitteluratkaisut sekä perustella ja viestiä nämä valinnat objektiivisesti niin suunnittelijoiden kesken kuin päättäjille ja osallisillekin.

Miten työkalu toimii?

WALKROI -analyysi perustuu kol­meen muuttujaan: lähtökuoppiin, vetovoi­matekijöihin ja näitä yhdistävään kävelyver­kostoon. Vetävinä tekijöinä pidetään paikkoja, joiden vuoksi kävelijä tulee alueelle: nämä paikat sisältävät syyn lähteä liikkeelle.

Täten ve­tovoimatekijöinä tarkastelussa käytetään muun muassa työpaikkoja, kouluja, kaup­poja ja muita palveluja mutta myös pysäk­kejä ja asuntoja. Kävelijät, jotka saapuvat näihin kohteisiin, saapuvat lähtö­kuopista, joita ovat muun muassa parkki­hallien ulostulot, pysäkit ja asemat, hotellit sekä alueen asunnot.

Lähtökuopat ovat niitä paikkoja, joista ihmiset lähte­vät keskustassa liikkeelle, kun heidän kohteenansa on tietty vetovoimatekijä. Näitä kahta yhdistää käve­lyverkosto, joka koostuu jalkakäytävistä, kävelykaduista, liikekes­kusten reiteistä ja suojateistä tai alikuluista.

Kävelyvir­ta-analyysin lähtötietona ja arvioinnin koh­teena ovat ensisijaisesti asiointivirrat. Muutokset asiointivirroissa heijastuvat katu­jen ”käyttöasteisiin” ja siten niiden aktiivisuu­teen. Kävelyvirta-analyysin lähtöaineistona on käy­tetty Tuomas Santasalon tuottamia paik­katietoaineistoja liiketiloista ja niiden asioin­timääristä.

Kävelyrei­teistä ja alueista tehdään kävelyverkosto, jota käytetään mallinnuksen reititysaineis­tona. Liiketilojen asiointimäärät muodosta­vat suurimman osan kävelyvirroista kaduilla, joten niiden muutosten tarkastelu antaa ku­vaa myös katujen aktiivisuudesta.

Analyysin tuloksena toimitetaan kävelyvirroista lämpökartat sekä liiketilojen arvoindeksit ja suosi­tukset kokonaisuuden parantamiselle. Ana­lyysin pohjalta voidaan tunnistaa sekä heikot että vahvat liiketilapaikat, määrittää käve­lyvirtoja parantavat suunnitteluratkaisut ja arvioida nykyisten liiketilojen arvonnousua. Lisäksi voidaan määrittää arvokkaimmat katutilojen mainospaikat.

Soveltaminen käytännössä

WALKROI-katuverkkoanalyysiä on hyödynnetty Tampereella Kunkunparkin asemakaavatyön laadinnassa. Analyysissä tutkittiin liiketilojen sijainteja ja niiden asiakasmääriä. Tampereen esimerkissä on laskettu parkkihallien ulostulon suhde ja todennäköiset reitit palvelupisteisiin asiakasmäärän mukaan.

Analyysin tuloksena saatiin visualisoitua kartalla liiketilan potentiaali ja katujen lisääntyvä vilkkaus, kun parkkihallien ulostuloja ja kiinteistökehityksen liityntämahdollisuuksia lisätään.

KIRJOITTAJAT: TUIJA PAKKANEN JA ULLA TIKKANEN

Kirjoittajista Tuija Pakkanen on kaupunkianalyytikko ja Ulla Tikkanen kaupunkikehitys ja palvelumuotoilun projektipäällikkö WSP Finland Oy:ssa

Juttu julkaistu Kuntatekniikka 8/2017 Lue koko juttu digilehdestä (tilaajille)