Helsingin ilmastotyöryhmä liikenteen päästöjä tulisi vähentää 55 prosentilla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn osuuden liikenteessä arvioidaan aksvavan voimakkaasti (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin ilmastotyöryhmä liikenteen päästöjä tulisi vähentää 55 prosentilla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn osuuden liikenteessä arvioidaan aksvavan voimakkaasti (Kuva: Ville Miettinen)

Helsingin on mahdollista vähentää kokonaispäästöjään 80 prosentilla eli saavuttaa hiilineutraalisuus jo vuonna 2040, käy ilmi pääkaupungin ilmasto- ja energia-asiantuntijoiden tuoreesta selvityksestä.

– Helsingin tulisi asettaa tämä hiilineutraalisuustavoitteekseen ja kompensoida jäljelle jääneet päästöt paikallisesti tai kansainvälisesti, ympäristöjohtaja Esa Nikunen sanoo Helsingin ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Helsingin nykyinen hiilineutraalisuuden tavoitevuosi on 2050.

Selvityksen mukaan Helsingillä olisi mahdollisuus asettaa 60 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2030. Tällöin päästöt asukasta kohden olisivat 73 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Helsingin ympäristökeskuksen mukaan uusi hiilineutraalisuustavoite olisi linjassa Helenin vuoden 2050 ilmastoneutraalisuuden tavoitteen kanssa. Tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden merkittävää vähentämistä kaukolämmön tuotannossa. Mikäli valtio toteuttaa päätöksen kivihiilen käytön kiellosta vuoteen 2030 mennessä, voisi Helsinki aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteensa vuosien 2030–2040 välille riippuen korvaavista lämmityspolttoaineista.

Jo aikaisemmin päätetyillä toimilla Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan pienenevän 51 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Päästöt pienenevät muun muassa vuoden 2024 Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisen sekä muiden jo päätettyjen Helen Oy:n kehitysohjelman toimenpiteiden ansiosta. Nämä nostavat kaukolämmössä biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen osuuden energiasta noin 40 prosenttiin nykyisestä noin 10 prosentista. Myös valtakunnallisen sähköntuotannon päästöt pienenevät merkittävästi, noin 40 prosenttia.

Sähköistä liikennettä, energiaremontteja, aurinkoenergiaa

Selvityksen tehneet Helsingin kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntijat tuottivat nykykehityksen lisäksi kuusi muuta skenaariota, joilla arvioitiin päästöjen vähentämiskeinoja erityisesti sähkön ja lämmön käytössä sekä liikenteessä.

Skenaarioiden mukaan suurimmat päästövähennykset ovat saavutettavissa liikenteessä, 62 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Sähköautoja ja ladattavia hybridejä arvioitiin vuonna 2030 olevan yli kolmannes kaikista autoista Helsingissä. Kävelyn ja pyöräilyn arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan ja toisaalta henkilöautoilla liikkumisen vähenevän. Raideliikenteen arvioitiin kasvavan voimakkaasti.

Muutos edellyttäisi myös liikenteen hinnoittelujärjestelmän käyttöönottoa. Helsingin ympäristölautakunnassa viime viikolla jäi pöydälle suunniteltu aloite valtion suuntaan, että ruuhkamaksun tai vastaava hinnoittelun mahdollisuus kirjattaisiin lakiin.

Rakennusten lämmittäminen on Helsingin suurin päästöjen aiheuttaja, ja sen suhteellisen osuuden arvioidaan säilyvän samana vuoteen 2030. Selvitysryhmän mukaan lämmityksen energiatehokkuudessa olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä parannuksia sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Maalämmön yleistyminen vähentäisi Helsingin päästöjä. Erillislämmitteisestä pientalokannasta öljyn osuus on nyt noin puolet ja vuonna 2030 se olisi vain 10 prosenttia, jos kehitys olisi samansuuntaista kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Sähkönkulutus pienenee erityisesti palvelusektorilla ja teollisuudessa energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Myös kotitalouksien sähkönkulutus pienenee asukasta kohti laskettuna, mutta kokonaisuudessaan kulutus kasvaa Helsingin väestönkasvun seurauksena.

Uusi valtuusto isojen ympäristökysymysten äärellä

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johtama Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän yhtenä tehtävänä on valmistella valtuustokauden 2017–2021 strategiaohjelmaan vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet.

Raportti on laadittu talvella 2016–2017 kaupungin uuden strategiaohjelman valmistelun taustaksi.

– Helsingin kaupunki on jo pitkään tehnyt määrätietoisesti töitä energiansäästön edistämiseksi ja saavuttanut energiansäästösopimusten tavoitteet. Ilmastotyöryhmän ehdottamien päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme jatkossa kuitenkin entistä enemmän yhteistyötä asukkaiden ja yritysten kanssa, jotta esimerkiksi esikaupunkialueiden energiatehokkuutta saadaan riittävästi parannettua peruskorjausten yhteydessä, Sauri sanoo.

Ilmastotyöryhmä esittää myös, että valtuuston asetettua uudet ilmastotavoitteet kaupunki laatii vuoteen 2030 ulottuvat ilmastotoimenpiteiden linjaukset. Ne sisältäisivät toimenpiteet aikatauluineen, vastuineen, lisäselvitystarpeineen ja kustannusarvioineen.

 

VILLE MIETTINEN

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tällaisiin tavoitteisiin pitää laittaa myös taloudelliset vaatimukset eli budjetti. Mitä maksaa eri päästöjen pienentäminen vai tulleeko se kokonaisuudessaan kalliimmaksi ? Kuten Hanasaaren hiilivoimalan ennenaikainen alasajo , 460 milj. euroa.
    Ketkä osallistuvat talkoisiin vai maksatetaanko kaikki poliitikkojen hölmöilyt veronmaksajilla ?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*