Pääkaupunkiseutu esittää omia kasvupalveluja kuntayhtymäpohjalta
Valtioneuvoston pyytämässä esityksessä pääkaupunkiseudun kasvupalvelujen erillisratkaisuksi kasvupalvelukuntayhtymään olisivat tervetulleita muutkin Uudenmaan kunnat. (Kuva: Ville Miettinen)
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat esittävät erillisratkaisua pääkaupunkiseudun kasvupalveluihin. Työllisyys-, elinkeino- ja maahanmuuttajapalvelut eli ns. kasvupalvelut tulisi antaa yhden toimijan vastuulle ja hallintomallina toimisi parhaiten kuntayhtymä.
Yhteinen esitys erillisratkaisuksi on vastaus valtioneuvostolle, joka ilmoitti lokakuussa halukkuutensa neuvotella pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mahdollisesta kasvupalveluiden järjestämistä koskevasta erillisratkaisusta.
Esityksessä kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulisi pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymälle, jonka jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit.
Muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi kunkin kunnan omien päätösten perusteella. Kunnilla, jotka eivät ole kuntayhtymän jäseniä, on oikeus osallistua niitä koskevien asioiden päätöksentekoon.
Esitystä perustellaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityislaatuisuudella. Maahanmuuttoon ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin liittyvät seikat vaativat erillisratkaisua esityksen mukaan.
– Selkeälle hallinnolliselle ratkaisumallille on tarve väestörikkaalla, maahanmuuttovaltaisella työmarkkina- ja talousalueella, esityksessä todetaan.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginjohtajien yhteisen kannanoton mukaan yhden järjestämisvastuussa olevan toimijan malli olisi hallinnollisesti selkeä ja mahdollistaisi palveluiden yhteensovittamisen asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.
– Erillisratkaisussa järjestämisvastuu ja tuottaminen pidetään erillään ja palvelut tuotetaan monituottajamallin periaatteella, esityksessä sanotaan.
– Kansanvaltaisuuden toteuttamiseksi säädettäisiin, että kunnalla, joka ei ole kuntayhtymän jäsen, olisi oikeus osallistua edustajansa välityksellä päätöksentekoon niissä asioissa, jotka liittyisivät lakisääteiseen kasvupalveluiden järjestämiseen, kun päätöksellä voisi olla vaikutusta kuntaan ja sen asukkaisiin. Näin varmistettaisiin, että maakunnan asukkailla olisi yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa palveluiden järjestämiseen.
VILLE MIETTINEN
