Vantaan Tikkurilan matkakeskuksen katolla on 6000 neliön maksaruohokatto, joka helpottaa ahtaalla tontilla tapahtuvaa hulevesien hallintaa.

Helsinki rakentaa viherkattoja uusiin kouluihin ja päiväkoteihin ja omaan asuntotuotantoonsa, kun viherkatto on kokonaisarvioinnin perusteella hyvä ratkaisu. Kaupunginhallitus hyväksyi viherkattolinjauksen noudatetavaksi ohjeellisesti kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa.

Viherkatoissa uloin rakenne on elävä kasvimateriaali ja sen kasvualusta. Viherkattojen yksi etu on sade- ja sulamisvesien hallinta. Viherkatot sitovat ja haihduttavat vettä eivätkä päästä sitä suoraan kaduille ja sadevesijärjestelmään. Sillä on merkitystä erityisesti runsaiden sateiden aikaan.

Viherkatot voivat myös tasata lämpötilaeroja ja ne virkistävät kaupukikuvaa. Osaltaan viherkatot ovat varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Kaupungin tavoitteena on edistää viherkattojen yleistymistä koerakentamisen, asemakaavoituksen ja tontinluvotuksen avulla.

Suomessa on tähän mennessä rakennettu hyvin vähän viherkattoja, mikä osaltaan johtuu niiden tavallista kattoa suuremmista kustannuksista. Muualla Euroopassa, esimerkiksi monissa Saksan kaupungeissa, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja useissa Yhdysvaltain kaupungeissa viherkattoja on rakennettu runsaasti. Valtuusoaloitteesta liikkeelle lähtenyttä Helsingin viherkattolinjausta on valmisteltu useita vuosia.

(Lähde: Helsinki)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*