Lahdessa kerätään rakennus- ja kattoremonttityömaiden purkukermit sekä kattohuopatehtaiden uudistuotannossa syntyvät sekundat koko Suomen alueelta. - Ne ovat hyvää materiaalia asfaltin sekaan, sanoo maajohtaja Kati Tuominen. (Kuva: Markku Vento)

Päijät-Hämeen Jätehuollon (PHJ) päätoimipaikkaan Lahden Kujalan jätekeskukseen sijoittunut Tarpaper Recycling Finland Oy kerää rakennus- ja kattoremonttityömaiden purkukermit sekä kattohuopatehtaiden uudistuotannossa syntyvät sekundat koko Suomen alueelta ja murskaa ne alle 12 millimetrin raekokoon. Tätä purkurouhetta voidaan käyttää asfaltin lisäaineena, kerrotaan juuri ilmestyneessä Kuntatekniikka-lehdessä.

– Pieneksi murskattu rouhe toimitetaan sellaisenaan asfalttiasemalle, jossa se sulatetaan asfalttimassan valmistusprosessissa. Kattohuopajäte on hyvin kierrätettävissä, koska kattohuovan raaka-aineet ovat pääosin samoja kuin asfaltissa, sanoo yhtiön maajohtaja Kati Tuominen.

Lahdessa aloitettiin kesällä 2016 Aalto-yliopiston vetämä kokeilu, jossa kattohuoparouheella terästetyllä asfaltilla päällystettiin neljä lyhyehköä tieosuutta. Massan levitettävyys näyttäisi ainakin olevan jopa tavallista parempi.

Kattohuoparouhe luokitellaan nykyään tuotteeksi eikä aikaisempaan tapaan enää jätteeksi. Sillä on eurooppalainen tekninen hyväksyntä eli ETA European Technical Approval.  Tuotteen turvallisuus käyttäjilleen on varmistettu Työterveyslaitoksen tekemillä työhygieenisillä mittauksilla.

Jätehuoltoyhtiöt yhteistyöverkostossa

PHJ:n kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa asiantuntijuutta vaativissa asioissa. Siltä on vuokrattu varastokenttä ja halli, se tarjoaa vaakapalveluita sekä kerää rouhittavaksi Lahden alueen kattohuopamateriaalin. Naapuritonteilta löytyy muitakin yhteistyökumppaneita.

– Käynnistimme kattohuovan keräyksen ja vastaanoton vuonna 2014. Saamme sitä suoraan purku- ja saneeraustyömailta sekä jätteitä vastaanottavilta yksityisiltä ja kunnallisilta jätealan yrityksiltä. Käsittelyyn tulevan erilliskerätyn kattohuovan määrä on ylittänyt odotukset. Vuosittaiset keräysvolyymit ovat olleet yli 10 000 tonnia, Kati Tuominen kertoo.

Jätettä toimittavat yritykset maksavat tuomastaan jätteestä. Erilliskerätyn kattohuovan hinta on sekalaisen rakennusjätteen hintaa edullisempi. Logistiikka on rakennettu tehokkaaksi.

– Kuljetamme kattohuopaa pääosin täysinä 45 tonnin kuormina yhdistelemällä samalla alueelta tehtävät noudot toisiinsa ja hyödyntämällä kumppaniverkoston muodostamaa aluekeräysverkostoa.

Jatkossa tavoitteena on viedä rouhetta asfalttiasemille ja paluukuormina tuoda kattohuopaa murskattavaksi Lahteen.

Kuormat dokumentoidaan

PHJ:n vaa´alle saapuva ajoneuvo punnitaan ja erä dokumentoidaan jäljitettävyyden takaamiseksi. Vaa´alta kattohuopakuormat ajetaan käsittelylaitokselle, jossa ne kipataan ensin lajittelukentälle ja kuormat tarkastetaan.  Syntypaikkalajittelun jälkeen jäljelle jääneet epäpuhtaudet poistetaan koneellisesti. Jälkilajitellut kuormat välivarastoidaan ja erät sekoitetaan.

– Materiaalista 70–80 prosenttia tulee saneeraus- ja purkutyömailta, ja sieltä alkaa laadunvalvontakin. Kierrätettävää tavaraa kerätään myös bitumikattotehtaista. Syntypaikkalajittelu on erittäin tärkeää, jotta materiaali lähtee työmaalta meille mahdollisimman puhtaana, Kati Tuominen kuvaa.

Tilaajan tulee jo purkutyön suunnitteluvaiheessa tietää, onko kattomateriaalissa asbestia tai muita haitta-aineita. Jos löytyy, ei tavara kelpaa kiertoon.

– Tarvittaessa kattomateriaalin koepala lähtee laboratorioon. Testit jatkuvat koko prosessin läpi. Tuotannon aikana laboratorioon lähtevistä näytteistä seurataan haitta-aineita, bitumin kovuutta, bitumimäärää, raekokoa ja vesipitoisuutta.

Muutakin käyttöä?

Yhtiössä on tutkittu voisiko bitumille olla muuta käyttöä kuin asfaltin lisäaineena.

– Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että materiaali toimii kustannustehokkaimmin ja vaivattomimmin juuri asfaltin lisäaineena, koska lopputuotteeseen ei tarvitse lisätä mitään eikä siitä tarvitse poistaa mitään. Laadunvarmennus ja lopputuotteen tasalaatuisuus nousee tässä tapauksessa kaikkein merkittävimmäksi tekijäksi, Kati Tuominen pohtii.

Tuomisen mukaan Lahden maine kiertotalouden eturintamakaupunkina sai yhtiön asettumaan kaupunkiin. Kaupungin kanssa tehtävät pilotoinnit ja testaukset sekä yhteiset projektit on ollut helppo toteuttaa, koska kiertotalous on kaupungin strategian kärjessä.

Kaupungissa toimii aktiivinen elinkeinoyhtiö – Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy – joka on aktiivisesti auttanut uuden tuotteen kehittämisessä ja sen kaupallistamisen haasteissa.

– Kaupunki on osoittanut kiinnostusta kehittää hankintatoimeaan ja vähentämään hankkimiensa tuotteiden ympäristövaikutuksia. Tämä koskee myös päällysteitä, siksi uskoimme, että meidän toimintamme sekä ensimmäiset pilotoinnit istuvat hyvin Lahteen.

Kierrätys mukana INKA-hankkeessa

Kattohuovasta murskatun rouheen soveltuvuutta asfaltin lisäaineeksi selvitetään Tekesin vetämässä INKA –innovatiiviset kaupungit -nimisestä tutkimusohjelmasta. Käytännön tutkimustyö tapahtuu Aalto-yliopistossa ja Lahdessa.

Projekti toteutetaan vuosina 2016 – 2017 ja sen tavoitteena on luoda markkinat ja menetelmät kattohuoparouhetta sisältävän kierrätysasfaltin käytölle Suomessa. Hankkeessa on mukana veturina toimivan Aalto-yliopiston ohella yhteistyökumppaneita teollisuudessa ja maanrakennusalan yrityksissä.

Professori Terhi Pellinen Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta kertoo, että kattohuopaa käytetään asfaltin raaka-aineena etenkin Yhdysvalloissa.

– Asiaa on myös siellä paljon tutkittu, mutta mikään ei takaa sitä, että käytetyt raaka-aineet USA:ssa ja Suomessa olisivat samanlaisia. Yhdysvalloissa käytetään runsaasti tehtaiden jäteraaka-ainetta, joka on huomattavasti erilaista tavaraa 30 vuotta katolla auringonvalossa hapettunut kattohuopabitumi, Pellinen toteaa

Kierrätysasfaltissa kattohuoparouheen osuus on noin kaksi prosenttia massan kokonaispainosta.  Muita kierrätysmateriaaleja, joita on käytetty ja käytetään, ovat kivihiilen palamistuotteena syntyvä lentotuhka ja metalliteollisuuden sivutuotteena syntyvä Okto-murske.

Pellisen mukaan kierrätysmateriaaleja halutaan hyödyntää tienrakennuksessa enenevässä määrin, ja etenkin asfaltin osalta pyritään lähes sataprosenttiseen uusiokäyttöön. Asfalttinormien mukaan asfalttibetonissa kierrätysasfaltin osuus saa olla jopa 50 prosenttia.

– Ainoastaan vilkkaasti liikennöidyillä teillä kierrätysasfalttia ei voi käyttää uudessa kivimastiksipäällysteessä. Kunnossapidossa, jossa urautunut päällyste korjataan, kierrätys on sallittua, Pellinen sanoo.

”Hyvä työstettävyys”

Rouhitusta asfalttimassasta valmistettua kierrätysasfalttia on katupäällystystöissä käytetty iät ja ajat. Menetelmää kutsutaan Remix-pintaukseksi. Siinä vanha asfalttipäällyste kuumennetaan tiellä kulkevilla kuumentimilla, jyrsitään irti, sekoitetaan uuden massan kanssa ja levitetään takaisin tielle.

 Kattohuoparouheen lisääminen asfalttimassan joukkoon on kuitenkin aivan uutta. Projekti-insinööri Jani Tuhkanen Lahden kaupungilta kertoo, että uudenlaisella seoksella on päällystetty neljä lyhyehköä tieosuutta.

– Kolmessa kohteessa toinen puoli tiestä päällystettiin tavallisella asfaltilla ja toinen puoli kattohuoparouheella täydennetyllä asfaltilla. Näin voimme vertailla kahden eri päällysteen toimivuutta ja kestävyyttä, Tuhkanen sanoo.

Kohteiden koko on ollut noin 3000 neliötä, pisimpään kohteeseen asfalttia laskettiin noin 12 000 neliömetriä. Tuhkasen saamien tietojen mukaan kierrätysbitumista valmistetun levitettävyys ja työstettävyys on ollut hyvä.

Teksti: Matti Valli, kuvat: Markku Vento

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Olen kuullut että on autoilijoita jotka noutavat puretun kattohuovan työmaalta kierrätykseen.Mistä löytäisin tällaisen osoitteen? Kyse on 20-30ton.erästä

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*