Tilaajat tyytyväisiä pääurakoitsijoiden prosesseihin
Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä prosesseina monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, pääurakoitsijoiden henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat.
Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä prosesseina monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, pääurakoitsijoiden henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat.
Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta. Selvitys ei varsinaisesti mittaa rakennushankkeiden lopputuotteiden laatua, vaan hankkeiden läpivientiä.
Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 lähinnä isojen rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Yrityksiä on selvityksessä ollut mukana noin tuhat. Tilaajaorganisaatioista runsas kolmannes on julkisia hankintayksiköitä ja runsaat 60 prosenttia selvityksen hankkeiden tilaajista on Uudenmaan maakunnasta.
Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat erittäin tyytyväisiä pääurakoitsijoiden toimintaan. He ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Muun muassa pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta. Kehitettävääkin on.
– Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myös aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen Aalto-yliopistosta kertoo.
Infrarakentaminen saa kautta linjan heikompia arvioita kuin asunto- ja toimitilarakentaminen. Se johtuu pääosin infrahankkeiden vaihtelevuudesta erityisesti bulkkituotantoa lähentelevään asuntojen uudistuotantoon. Asuntotuotannossa on korjausrakentamisessa parannettavaa kaikilla osa-alueilla uudisrakentamiseen verrattuna. Toisaalta asuntorakentaminen kokonaisuudessaan saa monella tarkastellulla osa-alueella paremmat arviot kuin infra- ja toimitilarakentaminen.
– Rakennuttajat ovat arvioineet asuinrakennushankkeissa erittäin hyväksi lisä- ja muutostöiden hoitamisen sekä projektinhallinnan kokonaisuutena, erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta sanoo.
Suunnittelun sisältävät toteutusmuodot saavat pääasiassa parempaa palautetta rakennuttajilta kuin projektinjohtorakentaminen. Tutkijat arvioivat keskeisenä syynä tulokseen olevan osapuolten pienempi lukumäärä suunnittelun sisältävissä hankkeissa.
– On erittäin positiivista, että tilaajat kokevat rakennushankkeiden ja pääurakoitsijoiden onnistuneen näin hyvin. Vaikka prosessin laatu ei suoraan kerro teknisestä laadusta, on sujuvan ja onnistuneen rakennushankkeen lopputulos varmasti parempi kuin silloin, jos yhteistyö ei toimi ja hanke koetaan hankalaksi, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä.
Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia.
Paavo Taipale
