Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi on valmistunut. Raportin mukaan 14 vuotta voimassa ollut laki toimii yhä keskeisiltä periaatteiltaan hyvin. Toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut muutoksia, jotka antavat aihetta lain osauudistuksille.

Arvioinnissa nostetaan esille erityisesti kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamisen haasteet. Kaupunkiseutua kokonaisuutena käsittelevää kaavoitusta on kehitettävä kuntauudistus huomioon ottaen. Kaupunkiseutujen kehysalueilla tarvitaan tiukempaa rakentamisen ohjausta kuin kauempana maaseudulla.

Yleisesti arvioinnissa todetaan, että maakunta-, yleis- ja asemakaavojen tehtäviä on selkeytettävä. Yleiskaavojen pitää olla strategisia eli osoittaa suuntaa, mutta niissä ei pidä ratkaista asioita liian pitkälle, eikä myöskään asemakaavojen tule olla tarpeettoman yksityiskohtaisia. On myös tärkeää, että kaavoitusta palvelevat erilaiset selvitykset ja vaikutusten arvioinnit kohdennetaan oikein – niihin asioihin, joita suunnitelmassa ollaan ratkaisemassa.

 

Kunnilta vaaditaan aktiivisempaa maapolitiikkaa, sillä tonttimaan saatavuus oikeista paikoista luo pohjan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen myönteiselle kehitykselle. Monipuolisella tonttitarjonnalla edistetään myös kilpailun toimivuutta asuntorakentamisessa ja kaupan alalla.

– Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen merkitys on vuosikymmenen aikana kasvanut kunnallisessa päätöksenteossa, ja syystä. Se, miten asunnot ja palvelut sijoittuvat, on keskeistä arjen sujuvuuden kannalta. Kokonaisarvioinnin tulokset ja johtopäätökset antavat hyvät lähtökohdat puuttua sekä lainsäädännön että toimintatapojen kehittämiseen, asuntoministeri Pia Viitanen sanoi vastaanottaessaan arviointiraportin.

Kilpailun edistämistä koskevat lakiuudistukset välittömästi käyntiin

Arvioinnissa tarpeelliseksi katsotut osauudistukset on tarkoitus käynnistää välittömästi. Ensimmäisillä uudistuksilla pannaan osaltaan toimeen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Ensi syksynä hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi lain osauudistuksen, jonka tavoitteena on edistää kilpailua asuntorakentamisessa ja kaupan alalla.

– Kilpailun toimivuuden edistäminen sisällytetään MRL:n mukaisiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin, eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin sekä vähittäiskauppaa koskeviin erityissäännöksiin. Kilpailun toimivuutta parannetaan myös säätämällä maapolitiikan harjoittaminen kuntien tehtäväksi, Viitanen totesi.

Kokonaisuuteen liittyy keskeisesti myös vähittäiskaupan kaavoituksen ohjaus. Arvioinnin mukaan vuonna 2011 voimaan tulleet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjausta koskevat säännökset ovat yhä perusteltuja. Arvioinnissa kuitenkin todetaan, että tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevan siirtymäsäännöksen soveltamisessa on ollut ongelmia.

– Yli 2000-neliöiset auto-, huonekalu-, rauta- ja kodintekniikkakaupat ovat tulossa vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan sääntelyn piiriin siirtymäkauden jälkeen 16.4.2015 alkaen. Kunnissa ei kuitenkaan kaikilta osin ehditä valmistella yleis- ja asemakaavoja siirtymäkauden jälkeistä aikaa varten. Tästä voi aiheutua kaupan toimijoille ja kunnille ongelmia, joten olen päättänyt, että selvitetään pikaisesti mahdollisuus jatkaa siirtymäaikaa kaksi vuotta eteenpäin vuoteen 2017, Viitanen sanoi.

Rakentamisen laatuketjua vahvistettava

Arviointi nosti jälleen esiin tarpeen järjestää rakennusvalvonta uudelleen. Hallituksen rakennepoliittisessa toimenpideohjelmassa on linjattu, että rakennusvalvonnat aloittavat uudessa muodossaan toimintansa vuoden 2017 alusta.

– Kun rakennusvalvonta saa paremmat toimintaedellytykset, lupakäytännöistä tulee yhtenäisemmät ja palvelutaso paranee. Tarvittavat selvitykset käynnistyvät heti, Viitanen kertoi.

Ministeri muistutti myös, että rakentamisen laadun ja rakennuskannan kunnossapidon parantamiseksi tarvitaan toimia koko ketjussa.

– Maankäyttö- ja rakennuslain rakennushankkeeseen ryhtyvälle osoittamaa vastuuta tulee kohdentaa myös rakennustyön toteuttajalle. Lisäksi pidän tärkeänä arvioinnin havaintoa, että laissa tulisi entistä painokkaammin velvoittaa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, Viitanen totesi.

 

– Rakennusvalvonnan organisoinnin arvioitiin järjestyvän kuntarakenneuudistuksen osana, mutta näin ei näytä käyvän. Organisaatioita muodostettaessa on varmistettava rakennusvalvonnan yhteys kaavoitukseen ja kuntien maapolitiikkaan. Myös rakennusvalvonnan tehtävät on käytävä läpi, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoi arviointiraportin julkistustilaisuudessa.

Rakennusteollisuus RT kiirehtii käytännön kehittämistoimenpiteitä

RT pitää tärkeänä, että ympäristöministeriö laatii heti aikataulun ja kertoo toimet, joihin se ryhtyy valmistuneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin pohjalta.

– Koska raportti jäi melko yleiselle tasolle, näemme riskiksi että kartoitus ei johda riittävän ripeästi käytännön toimiin. Pahimmillaan se synnyttää vain uusia jatkoselvityksiä ja tärkeät lainsäädäntömuutokset toteutuvat vasta vuosien päästä. Pidämmekin myönteisenä merkkinä ministerin Viitasen ilmoitusta osauudistusten käynnistämisestä välittömästi, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.

Raporttiin kirjatuista olennaisista toimenpiteistä Kärkkäinen nostaa esiin kaavoituksen nopeuttamisen muun muassa rajoittamalla kaksinkertaista valitusoikeutta, jotta tarpeeton valittaminen samasta asiasta estyisi.

RT pitää välttämättömänä, että raportin johtopäätöksiin kiireellisiksi kirjatut ja hallituksen päättämät rakennepoliittisen ohjelman hankkeet käynnistetään ja saatetaan viipymättä loppuun ympäristöministeriössä. Esimerkiksi rakennusvalvontojen yhdistäminen isommiksi yksiköiksi on kyettävä toteuttamaan suunnitellusti tällä hallituskaudella.

 

Paavo Taipale

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.