Kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin.

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijan Hannu Kydön mukaan Suomesta puuttuu selkeä visio koko maan aluerakenteesta ja sen kehittämisestä.
 
– Niin kauan kuin tätä visiota ei ole, muuttovirrat muodostuvat ja ohjautuvat markkinatalouden ehdoilla. Kunnille tämä merkitsee väestörakenteiden ja samalla asumis- ja palvelutarpeiden vaikeasti hallittavia muutoksia.
 
– Tässä tilanteessa suurimpia voittajia ovat muutamat isot tarjontaa hallitsevat rakennusliikkeet.
 
– Jos yhteinen visio saataisiin muodostettua, olisi sillä suuri vaikutus koko maan alueelliseen kehittämiseen ja samalla maan sisäisiin muuttovirtoihin niin, että ne olisivat sekä paremmin ennakoitavissa että ohjailtavissa, painottaa Kytö.
 
Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät julkistettiin tiistaina 21.1. Helsingissä. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (www.kaks.fi) ja se julkaistaan säätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa.
 
Lähes puolet kunnista voitti vuosien 2001–2010 aikana nettomuutossa kunnallisveronalaisia nettotuloja yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Hieman yli puolet kunnista kuului häviäjiin, jotka menettivät yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja.
 
Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Keski-Suomi saivat nettomuuton seurauksena lisää kunnallisveronalaisia tuloja, muiden maakuntien kuuluessa menettäjiin.
 
Uusimaa keräsi kymmenessä vuodessa noin 927 milj. euroa kunnallisveronalaisia nettotuloja, mikä oli noin puolet kaikkien muuttovoittoa saaneiden maakuntien nettoverotuloista. Yksittäisistä kunnista eniten kunnallisveronalaisia nettotuloja sai Espoo, joka sai kymmenessä vuodessa noin 227 milj. euroa lisää verotettavaa tuloa.
 
Helsinki menetti nettomuuton seurauksena eniten kunnallisveronalaisia tuloja, noin 370 milj. euroa. Turun menetys oli noin 206 miljoonaa ja Tampereen noin 144 miljoonaa.
 
Tutkimustulosten mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin.
 
Kunnat saivat hyvinä pitämiään muuttajia sitä enemmän, mitä enemmän ne olivat rakentaneet pientaloja. Muuttovoittoa saaneiden kuntien täytyy rakentaa uusille asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat voivat joutua maksajan asemaan.

”Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät” –tutkimus (pdf)

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *