Hirsitaloteollisuuden jäsentehtaat vievät hirsitaloja maaillmalle 100 miljoonalla eurolla.

Hirsitaloteollisuus ry:n järjestämän Vuoden Hirsirakennus -kilpailun voittajaksi on valittu kymmenen kilpailuehdotuksen joukosta Honkatalojen kolmikerroksinen yhden perheen omakotitalo ”Faro”.

Tuomariston mukaan kyseessä on onnistunut esimerkki kaupunkiin sopivasta hirsitalokonseptista, jonka arkkitehtuuri uudistaa kauniilla tavalla pohjoismaisen modernismin perinnettä.

Ehdokkaiden joukossa nähtiin tänä vuonna myös kaksi suurimittakaavaista rakennusta, hirsirunkoinen päiväkoti ja toimistorakennus, joissa rakennusmateriaalin valintaa oli ohjannut hyvän rakentamisen laadun ja terveellisen sisäilman tavoittelu.

Arkkitehti SAFA Jaakko Kepon suunnittelema pientalo Faro nousi tuomariston yksimieliseksi suosikiksi.

– Vaikka itse rakennus on pienehkö, taitavan tilasuunnittelun ansiosta asuintilat ovat valoisat ja avaranoloiset. Hirren läsnäolo muodostaa olennaisen osan rakennuksen eheää ja modernia arkkitehtuuria. Rakennus sopiikin hyvin uudelle asuinalueelle. Se soveltuisi myös jälleenrakennuskauden asuinalueen täydennysrakentamiseen, kilpailun jurya johtanut Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila sanoi.

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustava HTT ry haluaa vuosittaisen kilpailun myötä nostaa esille suomalaisen hirsitaloarkkitehtuurin uusia ratkaisuja. Voittajan valinnassa painotetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittämää myönteistä kuvaa hirsirakentamisesta.

Hirsitalot ovat merkittävä suomalainen vientituote. HTT ry:n jäsentehtaat vievät vuosittain hirsitaloja eri puolille maailmaa tällä hetkellä noin 100 miljoonan euron arvosta. Viennin uskotaan kasvavan myös ensi vuonna.

Hirsitalon ympäristöystävällisyydestä nyt tutkittua tietoa

VTT:n vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan ekologinen hirsirakennus ei koko elinkaaren aikana kuluta energiaa tai tuota hiilidioksidipäästöjä yhtä paljoa kuin vastaava tavallinen puutalo. 

– Tutkimustulokset osoittavat, että hirren hyviksi tiedetyt ominaisuudet korostuvat entisestään, kun tulevaisuuden energiatehokkuusdirektiivit ottavat huomioon myös materiaalien ympäristövaikutukset, HTT ry:n teknisen ryhmän vetäjä Mikko Löf kertoo.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *