Saha-alueen kaatopaikka muuttui maisemamäeksi, johon siirrettiin 280 000 tonnia maamassaa.

 
Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa. Viimeinen kunnostusurakka valmistui viime viikolla.
 
Penttilän saha toimi Joensuun ydinkeskustan läheisyydessä, Pielisjoen varrella vuosina 1871–1988. Toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.
 
Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Neuvottelut päättyivät 2008 kun Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen 2008 yhden euron kauppasummalla. Kauppaehdoissa oli määrätty mahdollisen kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.
 
Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantunut maakerros, jonka paksuus vaihteli yhdestä kolmeen metriin, kuljetettiin kuorma-autoilla haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti eri vastaanottopaikkoihin.
 
Maaperän puhtaus varmistettiin kaivetusta pohjasta otetuilla varmistusnäytteillä.
 
Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaatopaikka pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoiseksi ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan upotetulla ponttiseinällä. 
Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maisemamäki sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettuja maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitettiin vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin. 
Suurin haaste löytyi tukkialtaasta

Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osa-alue. Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3-4 metrin syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa.

Ruoppausliete kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeissä. Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla vedenerotuspolymeerillä. Kuivatusta varten alueelle rakennettiin vesitiiviit, paksulla muovikalvolla eristetyt kuivatuskentät.

Kuivattu liete toimitettiin kuorma-autoilla Varkauteen ja Outokumpuun sekä laivakuljetuksena Kuopioon.

Keväällä 2009 alkanelle kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa. Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maaperän kunnostustyö.

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.