Kesällä 2011 Helsingissä maalattiin Töölöön ja Kamppiin Suomen ensimmäiset pyörätaskut, joiden erilaisilla ratkaisuilla ja sijainneilla haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat pääosin myönteisiä.

Pyörätaskuja on vuoden aikana seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille sekä autoilijoille järjestetyllä kyselyllä.

 

– Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua on otettu vastaan pääasiassa positiivisesti. Esimerkiksi Fredrikinkadulla pyöräily näyttää lisääntyneen kolmeen risteykseen maalattujen pyörätaskujen jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun palautteen perusteella ne lisäävät kadun mukavuutta pyöräilijöiden kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo mitään uutta, koska samat väistämissäännöt pätevät kuten aikaisemminkin, sanoo liikennesuunnittelija Marek Salermo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Helsinkiläisten pyörätaskujen vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen ei ole voitu osoittaa näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa, jossa pyörätaskuja on huomattavasti enemmän ja kokemusta on jo kymmeneltä vuodelta, on todettu pyörätaskujen vähentäneen onnettomuuksia.

 

– Turvallisuuden lisääntyminen on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia on osoittanut, että toisten näkeminen parantaa liikenteen turvallisuutta, Salermo vakuuttaa.

Kaistojen keskellä polkemista arastellaan

Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa muutoksessa, joka koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden luomista Helsinkiin.

– Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on vieraannuttanut pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät ajavat mielellään kovaa vauhtia, noin 20-30 kilometriä tunnissa, joten heidän paikkansa ei ole jalankulkijoiden seassa.

 

Kaksisuuntaiset pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa. Meille ne ovat tulleet Ruotsista, jota Suomi on seurannut liikennesuunnittelussa.

Tukholmassa on kuitenkin siirrytty määrätietoisesti ajoradan tasossa oleviin pyöräkaistoihin ja yksisuuntaisiin pyöräteihin, joihin liittyy tänään noin 400 pyörätaskua. Pyöräväylien kehittämisellä kaupunki haluaa lisätä tukholmalaisten liikkumista pyörällä.

 

Jonoon juuttuneet puikkelehtivat taskuun

 

Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo on punainen. Silloin vasemmalle kääntyvä pyöräilijä siirtyy pyörätaskun vasempaan reunaan niin, että pääsee liikkeelle keskellä vasemmalle kääntyvien autojen ajolinjaa, jolloin autot eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan ja oikealle kääntyvät asettuvat taskun oikeaan reunaan samalla periaatteella.

Vihreillä valoilla pyörätaskussa ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle, vaan pyöräilijät jatkavat ajoa suoraan tai normaalisti ryhmittyen.

 

– Suurin osa pyöräilijöistä osaa käyttää pyörätaskuja oikein. Autoilijat ovat ottaneet ne yllättävän hyvin vastaan. Helsingissä vain joka kymmenes auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan, kun Iso-Britanniassa niin toimii joka toinen autoilija, vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet käytössä 1980-luvulta lähtien.

Marek Salermo näkee tarvetta pyörätaskuja koskevalle tiedottamiselle ja ajo-opastukselle. Menneenä kesänä sadat pyöräilijät saivatkin kokemusta pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät –yhdistyksen katuajokoulutuksessa. Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan ajoradalla, joka on tutkimusten mukaan turvallisin paikka pyöräillä.

 

Lue lisää torstaina 6.9. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.