Jäteveden purkuun voi silti liittyä terveysriskejä. Jätevesijärjestelmien toimivuutta tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun hankkeessa kenttäkokein ja koesuodattamoilla.

Tuoreen tutkimuksen mukaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn käytettävät maasuodattamot ja laitepuhdistamot poistavat ravinteita pääosin hyvin. Myös suurin osa jätevesien mikrobeista poistuu jäteveden käsittelyssä.

Eri järjestelmien elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutuksissa havaittiin selviä eroja. Kuivakäymälä yhdistettynä harmaiden vesien erilliskäsittelyyn aiheutti pienimmät ympäristövaikutukset, kun huomioidaan hiilijalanjälki ja vesistöjen rehevöityminen. Laitepuhdistamojen ympäristövaikutukset olivat suurimmat. Erillisen kustannusselvityksen mukaan kuivakäymälä yhdistettynä harmaavesijärjestelmään sekä maaperäkäsittelyt ovat edullisimpia käsittelyvaihtoehtoja.

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuutta tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansallisessa hankkeessa kenttäkokein ja rakennetuilla pilottimaasuodattamoilla. Puhdistettu jätevesi täytti joissain tapauksissa jopa uimavesille asetetut vaatimukset. Joissakin tilanteissa taudinaiheuttajamikrobit kuitenkin läpäisivät käsittelyjärjestelmän, jolloin ne saattavat aiheuttaa paikallisen terveysriskin, jos ne pääsevät talousveteen.

Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tehostaminen hajajätevesiasetuksen vaatimuksia vastaavaksi on ensiarvoisen tärkeää myös mikrobien poiston kannalta, vaikkei niille olekaan säädetty siinä erillisiä raja-arvoja. Jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja sijoittamiseen sekä suojaetäisyyksiin tulee kiinnittää huomiota ja purkuvedet ohjata niin, että jätevedet eivät valu talousvesikaivoihin ja pohjaveteen. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistustehoa koskevat vaatimukset 15.3.2016 mennessä.

Kenttäkokeissa seurattiin maasuodattamoita ja laitepuhdistamoja

Hajajätevesiasetuksen edellyttämän ravinteiden poistotehokkuuden lisäksi huomiota kiinnitettiin erityisesti mikrobien kykyyn läpäistä jätevesijärjestelmiä. Kenttäkokeissa pääpaino oli jo useampia vuosia käytössä olleiden maasuodattamoiden ja uusien laitepuhdistamojen seurannalla.

Uusien laitepuhdistamoiden tulokset olivat tasaisempia kuin aiemmissa tutkimuksissa (esim. Ravinnesampo 2005). Myös vanhemmat maasuodattamot toimivat jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Vuoden kestäneissä pilottimaasuodattamokokeissa huomattiin, että esimerkiksi jäteveden laatu ja lämpötilan vaihtelut saattavat vaikuttaa luultua enemmän maasuodattamoiden toimivuuteen.

Käytettyjä maamassoja ei tarvitse siirtää

Hankkeessa selvitettiin myös käytöstä poistettujen maasuodatinmassojen hygieniaa ja hyödynnettävyyttä, sekä harmaiden vesien laatua. Tulosten perusteella käytettyjä maamassoja ei tarvitse siirtää tonteilta pois, mutta kasvualustana niitä ei suositella raakana syötäville kasveille. Harmaiden vesien ravinnepitoisuudet eivät juuri poikenneet aiemmin esitetyistä arvoista, mutta suolistomikrobeja niistäkin löytyi.

Hanke kuului Tekesin vesiohjelmaan ja sen tutkimuslaitokset olivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukana oli useita alalla toimivia yrityksiä. Projekti toteutettiin 1.6.2009- 31.12.2011.

Valtakunnallista jätevesiviikkoa vietetään 7.5.-13.5.

Antti Pulkkinen

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät toimivat hyvin – jäteveden purkuun voi liittyä terveysriskejä

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.