Kuntaliiton uusi hulevesiopas neuvoo, kuinka hulevesiä voidaan hallita esimerkiksi imeyttämällä tai viivyttämällä syntypaikallaan. Taajamaluonto voi jopa hyötyä hulevesistä.

Hulevettä on mahdollista käyttää erilaisten virkistysalueiden rakentamisessa, esimerkiksi perhospuistoissa.

– Suomessa huleveden käsittelyn erityispiirteenä on ollut, että vedet johdetaan suoraan putkiviemäreihin. Koska näiden viemärien mitoitukset ovat jopa neljän vuosikymmenen takaa, nämä viemärit eivät vedä enää nykyisiä määriä hulevesiä. Seurauksena on yhä useammin vaikeuksia, kuten tulvia, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu selvittää.

Vappuaattona ilmestyneessä Hulevesien hallinnan oppaassa on tehty uudet mitoituslaskelmat, joissa on otettu huomioon myös ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja pitkittyvät kuivat kaudet sekä ilmastonmuutos.

– Hulevesiopas antaa ensi kertaa kokonaisvaltaisen tiedon vaihtoehtoisista järjestelmistä ja niiden hoidosta Suomessa, Rontu sanoo.

Taajamaluonto voi hyötyä hulevedestä

Jos hulevedet johdetaan putkiviemäreihin, ne aiheuttavat yhtäaikaisen virtaamahuipun vastaanottavassa paikassa kuten ojassa tai joessa.

– Esimerkiksi Vantaanjoen tulvahuippuja pystytään vähentämään, kun kunnat viivyttävät ja imeyttävät hulevesiään syntypaikoillaan.

Tällöin hulevedet johdetaan vettä läpäisemättömiltä pinnoilta luonnonmukaisiin avoimiin rakenteisiin. Jos maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sallivat, vesi voidaan ohjata myös imeytymiskykyiseen maastoon.

Huleveden viivyttäminen antaa myös kuntalaisille mahdollisuuden nauttia erilaisista vesielementeistä. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa hulevesien hyödyntämisestä perhospuistoissa, kattopuutarhoissa tai pihalammikoissa.

– Uudet vesi- ja kosteikkoalueet voivat hyvin suunniteltuina lisätä piha- ja puistoalueiden arvoa ja vetovoimaisuutta sekä monipuolistaa taajamaluontoa.

Oppaasta vinkkejä hallintaan

Hulevesien hallinta -opas on käsikirja, jossa esitellään hulevesien hallinnan lainsäädännölliset puitteet, opastetaan uusiin vaihtoehtoisiin huleveden hallintatapoihin ja ohjeistetaan teknisten rakenteiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa.

Opas sisältää myös uudet ohjeet siitä, miten ilmastonmuutos tulisi ottaa suunnittelussa huomioon. Mukaan on koottu runsaasti esimerkkejä Suomessa toteutetuista ratkaisuista.

Oppaan rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Finanssialan keskusliitto, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Lahti Aqua Oy, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Oulun kaupunki, Oulun Vesi, Porin kaupunki, Porin Vesi, Suomen Kuntaliitto, Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi, Turun kaupunki, Turun Vesiliikelaitos, Vantaan kaupunki, Vesilaitosyhdistys ja ympäristöministeriö.

Antti Pulkkinen

Kuntaliitto: Tulvat hallintaan, perhospuistot kukoistamaan

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.