Nastakielto vai käyttömaksu
Monitieteinen NASTA-tutkimusohjelma selvittää nastarenkaiden käytön vaikutusta päällysteiden kulumiseen ja ihmisten terveyteen. Tuoreen väliraportin mukaan näyttöä haitoista on sen verran, että kitkarenkaiden osuuden lisääminen saattaisi olla perusteltua.
Monitieteinen NASTA-tutkimusohjelma selvittää nastarenkaiden käytön vaikutusta päällysteiden kulumiseen ja ihmisten terveyteen. Tuoreen väliraportin mukaan näyttöä haitoista on sen verran, että kitkarenkaiden osuuden lisääminen saattaisi olla perusteltua.
Pohjoismaissa talvirenkaiden käyttösäädökset ovat hyvin samanlaiset, ja perinteisesti nastarenkaiden käyttöosuudet ovat olleet korkeat. Viime vuosina nastarenkaiden osuudet ovat kuitenkin hiljalleen vähentyneet.
Muutamissa Norjan ja Ruotsin kaupungeissa on 2000-luvulla otettu käyttöön nastarenkaiden katukohtaiset käyttökiellot tai nastarengasmaksut. Myös Norjassa Oslon, Trondheimin ja Bergenin kaupungeissa on käytössä nastarenkaiden käyttömaksu.
Muutamissa Norjan ja Ruotsin kaupungeissa on 2000-luvulla otettu käyttöön nastarenkaiden katukohtaiset käyttökiellot tai nastarengasmaksut. Myös Norjassa Oslon, Trondheimin ja Bergenin kaupungeissa on käytössä nastarenkaiden käyttömaksu.
Ruotsin ja Norjan talvirengaspolitiikka on selvästi Suomea ympäristöpainotteisempi. Muutamissa Ruotsin kaupungeissa kokeillaan alueellisia (katukohtaisia) nastarengaskieltoja. Useissa Norjan kaupungeissa on pidemmät perinteet julkisesta kampanjoinnista ja nastarengasmaksujen keräämisestä. Ruotsissa ja Norjassa kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on samaa luokkaa kuin nastarenkaiden osuus Suomessa.
Yhdysvalloissa nastarengasrajoitukset vaihtelevat ympärivuotisista kielloista kausittaisiin kieltoihin ja nastarenkaiden täysin vapaaseen käyttöön. Japanissa nastarenkaiden käyttö kiellettiin kokonaan 1990 ilmanlaatuongelmien vuoksi. Venäjällä nastarenkaiden käyttö on uusi, positiivinen ja siten rajoittamaton ilmiö. Venäjästä onkin tullut nopeasti suomalaisten nastavalmistajien päämarkkina-alue.
Nastat ja hiekoitus lisäävät katupölyä
Laaja tutkimusaineisto osoittaa sekä nastarenkaiden että talvihiekoituksen lisäävän merkittävästi hengitettävien hiukkasten (PM10) pölynmuodostumista. Niiden välinen suhde on vielä tutkimuksen alla. Nastallisen ja nastattoman renkaan päästöjen suhdeluku on hyvin herkkä tienpinnan pölyisyydelle, mikä selittää varsin suuren hajonnan renkaiden vertailua koskevissa tutkimustuloksissa.
Kun hiekkaa tai sepeliä on renkaan alla, pölyä muodostuu huomattavasti enemmän kuin jos niitä ei olisi. Tässä ei renkaan nastoituksella ole suurta merkitystä. Myös hiekoituksen levitysmäärillä ja materiaalin ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa pölynmuodostumiseen.
Kun hiekkaa tai sepeliä on renkaan alla, pölyä muodostuu huomattavasti enemmän kuin jos niitä ei olisi. Tässä ei renkaan nastoituksella ole suurta merkitystä. Myös hiekoituksen levitysmäärillä ja materiaalin ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa pölynmuodostumiseen.
Suomessa enemmistö on nastojen kannalla – perusteluina ovat erityisesti turvallisuus ja sujuvuus eli parempi mahdollisuus kiihdytyksiin ja jarrutuksiin. Näiden argumenttien yhteydessä viitataan myös kitkarenkaiden käytön aiheuttamaan hiekoituksen ja suolauksen lisäämiseen. Kitkoja puolustetaan hiljaisempina, vaihtoajankohdiltaan joustavampina ja parempina ajaa märällä ja lumisella kelillä. Myös oma ajotaito ja ennakointikyky liitetään kitkarenkaisiin.
Jos Helsingin kantakaupungissa kaksinkertaistetaan kitkarenkaiden määrä (24 % => 48 %), sen arvioidaan lisäävän henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia alle 10:llä koko maassa olettaen, että kitkarenkaita siirtyvät käyttämään vain ne, joilla on välitön tarve asioida kantakaupungissa.
NASTA-tutkimusohjelman tavoitteena on tarkastella, voidaanko Helsingissä parantaa liikenneturvallisuutta ja kaupunki-ilman laatua sekä pienentää katujen ylläpitokustannuksia vähentämällä nastarenkaiden käyttöä. Maaliskuussa 2011 käynnistynyttä, kaksivuotista tutkimusohjelmaa rahoittavat vajaalla 400 000 eurolla sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Trafi, HSY, Helsingin kaupungin ympäristökeskus sekä ohjelman vetovastuussa oleva HKR.
Lue lisää torstaina 19.4. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
