Lahden seudun kunnat haluavat mukaan MAL-sopimukseen
Lahden kaupunkiseutu haluaa tehdä valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisvaltaisen MAL-sopimuksen.
Lahden seudun kunnat haluavat tehdä valtion kanssa MAL-sopimuksen. Kunnat ovat sitoutuneet yhteiseen valmisteluun tänään allekirjoitetulla MAL-aiesopimuksella. Lahden lisäksi aiesopimuksessa ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Orimattila sekä Päijät-Hämeen liitto.
MAL-sopimusten tavoitteena on lisätä kaupunkiseutujen kilpailukykyä vahvistamalla kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemisessa. Tällä hetkellä MAL-sopimus koskee vain neljää suurinta kaupunkiseutua (Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu). MAL-sopimus kuuluu Lahden kaupungin hallitusohjelmatavoitteisiin.
MAL-sopimuksessa kunnat sitoutuisivat yhdessä valtion kanssa toteuttamaan kansallisia ilmastotavoitteita, uudistamaan kuntien palveluita digitalisaatiota hyödyntämällä, vahvistamaan sosiaalista kestävyyttä ja osallisuutta sekä parantamaan kaupunkiseudun saavutettavuutta, sisäistä liikennettä ja kestävän aluerakenteen muodostumista yhdessä seudun muiden toimijoiden kanssa. Tarkemmat teemat ja tavoitteet täsmentyvät yhteisen työskentelyn myötä.
MAL-sopimusten tavoitteena on jatkossa keskittyä voimakkaammin vastaamaan ilmastohaasteisiin. Lahden kaupunkiseudun keskeisenä strategisena tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen.
Lahden seudulla ilmastotavoitteet otetaan tosissaan. Esimerkiksi Lahti luopui tänä keväänä kivihiilen käytöstä energiantuotannossa. Kärkölä on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön kiinteistöjen lämmityksessä, ja uusiutuvan energian osuus on yli 90 % kunnan tarvitsemasta energiasta.
Orimattilan kaukolämmöstä noin 90 % tuotetaan kotimaisella uusiutuvalla energialla, josta yli 50 % hankitaan paikallisesti. Hollolassa uusiutuvan energian piirissä on 95 % kunnan lämmitettävistä kiinteistöistä.
Asikkalan tavoitteena on Hinku-kuntana vähentää kunnan ilmastopäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta energiatehokkuutta parantamalla sekä uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä. Heinola puolestaan on ottanut kestävän kehityksen toimintaohjelmassaan tavoitteeksi esimerkiksi olla roskaton tai muoviton kaupunki.
Lahden seudun kuntien mukaan on alueen liikenteellisen aseman kannalta perusteltua, että valtion ja seudun välistä yhteistyötä syvennetään. Seudun saavutettavuus on tehnyt siitä merkittävän pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen, johon liittyen pendelöinnin sujuvuutta ja toimivuutta on tarve kehittää laaja-alaisesti.
Erityisesti raideliikenteen kannalta Lahden seudulla paineita syntyy asemien seutujen kehittämiseen. Lahden seutu tavoittelee syvempää yhteistyötä valtion ja pääradan toimijoiden kanssa Suomiradan toteuttamiseksi tulevina vuosina.
Lahden alueen kunnilla on yhteinen tahtotila kaupunkiseudun kehittämisestä, tästä esimerkkinä on hyväksytty MAL-aiesopimus. Sopimuksen allekirjoittaneiden kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on lähes 200 000 henkilöä. Suomen viidenneksi suurimmalla kaupunkiseudulla on jo vuosia tehty yhteistyötä, mikä luo hyvät edellytyksen MAL-sopimukselle, johon Lahden kaupunkiseutu on nyt valmis liittymään.
Maaliskuussa Jyväskylän kaupunkiseutu ilmoitti tavoittelevansa myös pääsyä mukaan MAL-sopimukseen. Lue uutinen siitä täältä.
(Lähde: Lahden kaupunki)
