Viherrakentaminen: Rakentamisen paine nakertaa kaupunkiluontoa
Kestävyyden kuntotarkastus -raportti toteaa, että kaupunkivihreän määrä on riittämätön monessa kaupunginosassa. (Kuva Green Building Council Finland)
Yli kolmannes suomalaisista asuu kuuden suurimman kaupungin alueella, ja näiden kaupunkien väkimäärän on ennustettu kasvavan myös tulevaisuudessa. Kasvu keskittyy pääosin jo rakennettuihin alueisiin. Se tarkoittaa sitä, että kaupungit tiivistyvät, ja se asettaa painetta kaupunkiluonnolle, Green Building Council Finland kertoo.
Kaupunkiluonnon vaikutukset riittävät vain yhteen kortteliin kerrallaan, siksi jokainen kaupunginosa tarvitsee omat puunsa ja pensaikkonsa. Esimerkiksi latvuspeittävyyden hyödyt ovat paikallisia – puu varjostaa ja viilentää vain siellä missä se on.
Siksi Green Building Council Finlandin selvityksessä tarkasteltiin latvuspeittävyyttä kaupunginosittain.
Joka viidennen kaupunginosan tilanne luonnottoman huono
Kaupunkitasolla tarkasteltaessa kaikki suurimmat kaupungit ylittävät kirkkaasti Pohjoismaisen ministerineuvoston latvuspeittävyydelle asettaman 30 prosentin tavoitteen.
Keskiarvot näyttävät siis hyvältä, mutta kaupunginosien ja korttelien väliset erot suuria.
Kaupunginosittain postinumerotasolla tarkasteltuna noin 80 prosenttia kaupunginosista pääsee latvuspeittävyydeltään Pohjoismaisen ministerineuvoston latvuspeittävyydelle asettamaan tavoitetasoon.
Kuudesta suurimmasta kaupungista löytyy kuitenkin yhteensä 54 kaupunginosaa, joissa latvuspeittävyys ei yllä tavoitetasolle.
Näillä alueilla asuu yhteensä 370 000 ihmistä. Heistä 210 000 asuu Helsingissä. Lukumäärä on noin 30 prosenttia helsinkiläisistä.
Kymmenen latvuspeittävyydeltään parasta aluetta löytyvät Espoosta, Oulusta ja Tampereelta – moni heikoimmista taas Helsingistä.
Uusien alueiden tilanne on karuin. Helsingin Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta löytyvät latvuspeittävyydeltään kolme heikointa postinumeroaluetta. Niissä latvuspeittävyys vaihtelee 6–12 prosentin välillä.
Tämä kertoo myös nykyisestä rakentamisen tavasta, jossa alueen latvuspeittävyys paranee vasta paikalle istutettujen puiden kasvaessa. Kasvu on hidasta ja vaatii paitsi aikaa myös tilaa.
Kaupunkiluonto on kaupunkien turvaverkko, joka suojaa kaupunkeja ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Se auttaa esimerkiksi hallitsemaan hulevesiä sekä lieventää kuumuutta, lisää viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen yhteinen haaste onkin löytää tasapaino kaupunkirakenteen tiivistymisen ja monimuotoisen kaupunkivihreän välillä.
Suuri asukastiheys ei väistämättä tarkoita heikkoa latvuspeittävyyttä. Green Building Council Finlandin julkaisemassa selvityksessä on myös haettu hyviä esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista. Esimerkiksi Helsingissä Vallilan ja Hermannin alueilla päästään korkealla asukastiheydellä (9 200 asukasta neliökilometrillä) 32 prosentin latvuspeittävyyteen. Alueelta löytyy tiiviin asumisen lisäksi esimerkiksi siirtolapuutarha-alue.
Kestävyyden kuntotarkastus – Epämiellyttävä totuus kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden riskirakenteista –raportti julkaistiin 26.11. 2024.
