Energiatehokkuus: Energiatehokkuusdirektiivi leikkaa kiinteistöjen päästöjä – joustoilla järkevyyttä kustannuksiin
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä (EPBD) on vaikutusta energiatehokkuuskorjauksiin sekä muun muassa aurinkoenergialaitteisiin sekä sähköautojen latauspisteisiin. (Kuva Timo Kuukkanen)
EU:ssa on toukokuussa hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöjen päästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä ja edelleen kohti vuoden 2050 ilmastotavoitetta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedottaa. Direktiivin kansallinen toimeenpano on pääsemässä vauhtiin, millä on suuri rooli myös Suomen hiilineutraaliuspolun toteutumiselle. Energian käytön tehostuminen on kaikkien etu, kun samalla varmistetaan, ettei kohtuuttomia kustannuksia tai hukkainvestointeja sen nimissä synny.
Rakennusten energiatehokkuuslainsäädäntö tulee vaikuttamaan nopealla aikataululla kuntien ja yritysten rakennuksiin, huomauttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:
– Osittain jo vuodesta 2026 alkaen voimaan astuvat määräykset ja velvoitteet koskevat uusien rakennusten ja rakennusten energiatehokkuuskorjausten lisäksi muun muassa aurinkoenergialaitteita sekä sähköautojen latauspisteitä. Suomen tulee pyrkiä siihen, että kaikki direktiivin sallimat joustot hyödynnetään, jotta päästötavoitteisiin voitaisiin päästä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
– Uusi sääntely vie Suomea kohti parempaa energiatehokkuutta ja vihreää taloutta. Näihin elinkeinoelämäkin on vahvasti sitoutunut. Kyse on kuitenkin isoista investoinneista – yksistään pysäköintipaikkojen latauspisteiden osalta yhden toimijan hintalappu voi olla kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin satoihin tuhansiin euroihin.
Isoimmat kustannusvaikutukset liittyvät rakennusten energiatehokkuuden tasoon, koskien niin uudis- kuin korjausrakentamista. Toinen merkittävä kustannuskysymys on latauspisteiden ja kaapelointivaatimusten toteuttaminen kuntien ja yritysten suurillakin pysäköintialueilla.
Rakennusten päästöttömyys ja energiatehokkuuden kynnysarvo eli vähimmäistaso (uudet ja olemassa olevat ei-asuinrakennukset)
Velvoite: Uusien ei-asuinrakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Olemassa olevien ei-asuinrakennusten energiatehokkuutta on parannettava seuraavasti: vuoteen 2030 mennessä 16 prosenttia rakennuskannasta on saatava energiatehokkuudeltaan yli kynnysarvon ja vuoteen 2033 mennessä jo 26 prosenttia rakennuksista on saatava yli kynnysarvon.
Joustomahdollisuus: Direktiivin toimeenpanoon joustoa tuo sen, että Suomi itse määrittää energiatehokkuuden yllä mainitun kynnysarvon eli vähimmäistason, jolla riittävä energiatehokkuus toteutuu. Kynnysarvot tulee asettaa kustannustehokkaalle tasolle, jolloin energiatehokkuuskorjauksia ei tarvitsisi tehdä tarpeettomasti. Lisäksi teollisuuslaitokset voidaan rajata velvoitteiden ulkopuolelle. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon. On myös tärkeää, että kiinteistön omistajilla säilyy päätösvalta käyttää tasapuolisesti kaikkea puhdasta energiaa rakennuksissa.
Aurinkopaneelit ym. laitteistot
Velvoite: Aurinkoenergialaitteistoja on asennettava kaikkiin ei-asuinrakennuksiin vuoden 2027 loppuun mennessä, jos hyötypinta-ala on yli 500 neliötä ja jos rakennukseen tehdään laajamittainen korjaus tai muu luvanvarainen toimi. Lisäksi aurinkoenergiaa hyödyntävät laitteistot on asennettava kaikille uusille katetuille pysäköintipaikoille, jotka toimivat rakennuksen yhteydessä vuoden 2029 loppuun mennessä.
Joustomahdollisuus: Direktiivin mukaan laitteistot on otettava käyttöön, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Tämä jousto on otettava täysimääräisesti huomioon ja sen soveltaminen on tehtävä niin, että laitteistojen asentaminen ei aiheuta taloudellisia menetyksiä yrityksille.
Sähköautojen lataus (pois lukien asuinrakennukset)
1) Uudet ja peruskorjattavat rakennukset
Velvoite: Uusiin ja peruskorjausten kohteena oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on enemmän kuin viisi pysäköintipaikkaa, on asennettava yksi latauspiste viittä pysäköintipaikkaa kohden, esikaapelointi 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikosta sekä putkitus lopuille paikoista. Kuitenkin toimistorakennusten kohdalla yksi latauspiste pitää asentaa puoleen pysäköintipaikoista.
Joustomahdollisuus: Direktiivissä mainitaan, että latauspisteet on asennettava vain, kun pysäköintipaikka sijaitsee rakennuksen sisäpuolella tai fyysisessä yhteydessä ja perusparannustoimet kattavat pysäköintipaikan tai sähköjärjestelmän. Tämä jousto on syytä hyödyntää kokonaisuudessaan, sillä latauspisteiden asennus on Suomessa edennyt vauhdikkaasti markkinaehtoisesti, niin lataustehojen kuin fyysisen sijoittumisen osalta.
2) Olemassa olevat rakennukset
Velvoite: Kaikkiin olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava vuoden 2026 loppuun mennessä latauspiste 10 prosentille pysäköintipaikoista tai putkitus tulevaa latauspistekaapelointia varten 50 prosentille pysäköintipaikoista.
Joustomahdollisuus: Direktiiviä on mahdollista tulkita niin, että velvoite koskee vain rakennuksessa olevia pysäköintipaikkoja, jolloin asennuskustannukset kohtuullistuisivat merkittävästi ja investoinnit vähälle käytölle jääviin latauspisteisiin pääosin vältettäisiin.
Elinkeinoelämä esittää jatkon osalta, että rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tarkasteltaisiin uudelleen pian alkavalla EU-viisivuotiskaudella ja purettaisiin siinä oleva tarpeeton ylisääntely. Tämä ei vaarantaisi päästövähennysten toteutumista, vaan toisi toimeenpanoon lisää kaivattua kustannustehokkuutta.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi