Kiertotalous: Jätevesien ravinteiden keräämiseen uusi, kustannustehokas laite
NPHarvestin toimitusjohtaja Juho Uzkurt Kaljunen näkee ravinteiden kierrätyksessä isoja hyötyjä.
Aalto-yliopistosta ulos spinnannut NPHarvest on kehittänyt uudenlaisen laiteratkaisun ravinteiden keräämiseen jätevedestä ja niiden kierrättämiseen. Laitteesta on jätetty patenttihakemus. Tuoreen rahoituksen avulla NPHarvest rakentaa ensimmäisen kaupalliseen käyttöön soveltuvan Nutrient Catcher -laitteen, joka on valmis asennettavaksi yhtiön asiakkaiden laitoksiin.
Prosessin modulaarisen suunnittelun ansiosta Nutrient Catcher voidaan skaalata erilaisiin ympäristöihin ja kokoihin samalla kun tuotantokustannukset pidetään niin matalalla kuin mahdollista.
– Prosessimme on huomattavasti energia- ja kustannustehokkaampi kuin käytössä olevat ravinteiden talteenottomenetelmät. Lopputuotteena syntyy ammoniumsulfaattia, joka on lannoiteteollisuuden yleisesti käyttämä raaka-aine, sanoo Juho Uzkurt Kaljunen, NPHarvestin toimitusjohtaja ja perustaja.
– Takana on vuosien tutkimus- ja kehitystyö, ja olemme erittäin innoissamme voidessamme tuoda markkinoille teknologian, jonka avulla voidaan tuottaa kestävän kehityksen mukaisia ja kohtuuhintaisia kierrätettyjä ravinteita ja lannoitteita.
Ravinteita tarvitaan viljelyssä, ei vesistöissä
Lannoitteet ovat ruoan tuotannon kannalta elintärkeitä. Lannoitteissa käytettäviä aineita, kuten typpeä ja fosforia, päätyy kuitenkin runsaasti ympäristöön jäteveden mukana tai maatalousalueilta huuhtoutumalla. Kumpikin näistä aineista aiheuttaa maaperän saastumista ja meren ja järvien rehevöitymistä, joka puolestaan johtaa vesikasvien ja levän, erityisesti myrkyllisen sinilevän, liikakasvuun, happikatoon ja eläimistön kuolemiin. Jätevesi aiheuttaa myös noin viisi prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Arvokkaiden ravinteiden haaskaaminen jäteveden mukana on hukkaan heitetty mahdollisuus koko maatalousjärjestelmän kannalta. Lannoitteiden hinnat heilahtelevat rajusti, ja niitä on tuotava ulkomailta, mikä heikentää omavaraisuutta. Jos ylimääräisiä ravinteita ei saada poistettua ekosysteemistä, seurauksena on ajan kuluessa maan saastuminen, sillä viljelijät suosivat fossiilipohjaisia mineraalilannoitteita tai ravinteikasta lantaa. Liian suuri ravinnemäärä saattaa kuitenkin johtaa kasvien ravinnepuutteeseen.
NPHarvestin laite pystyy keräämään jopa 90 prosenttia jäteveden ylimääräisistä mutta arvokkaista ravinteista. Kun laite on erotellut ravinteet, ne voidaan myydä takaisin lannoitevalmistajille. NPHarvestin prosessi käyttää myös hyvin vähän energiaa, sillä se ei vaadi kuumennusta eikä paineen nostoa. Tämä tekee prosessista kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen.
– Kukaan ei ole ennen tehnyt ravinteiden talteenottoa kaupallisella tasolla, ja NPHarvest ja sen ainutlaatuinen teknologia tekivät tiimiimme varsin suuren vaikutuksen. Ruokaturvan ja omavaraisuuden varmistaminen näinä levottomina aikoina on jokaisen valtion agendalla, ja uskomme vahvasti, että NPHarvest kykenee tekemään jätteestä kannattavaa liiketoimintaa, sanoo Mika Kukkurainen, Nordic Foodtech VC:n partneri.
Ruokaturvaa, ympäristövaikutuksia ja liiketoimintaa
NPHarvest on hakenut menetelmälle kahta patenttia ja valmistautuu rakentamaan ensimmäiset tuotteensa, jotka voidaan asentaa jätevedenkäsittelylaitokseen tai jätevettä tuottavaan laitokseen. Yhtiön keskeisintä asiakaskuntaa ovat jätevedenkäsittelylaitokset, biokaasulaitokset sekä karjatilat, jotka yrittävät vähentää kustannuksiaan, pienentää hiilijalanjälkeään ja hankkia lisätuloja kierrätettyjen lannoitteiden myynnistä.
– Ravinteiden talteenotto on kriittinen osa biokaasuteollisuutta, mutta jätevedenkäsittelylaitosten lietteen tai yhdyskuntajätteen orgaanisen aineen käsittelyssä tulee usein eteen pullonkauloja. NPHarvestin innovatiivinen metodologia tarjoaa konkreettisen ja tehokkaan keinon näiden haasteiden ratkaisemiseksi, sanoo Antti Myllärinen, Doranova Oy:n toimitusjohtaja.
Kuvassa vasemmalta: Jarno Haikonen (Stephen Industries), Tor-Oskar Karlberg (Stephen Industries), Anu Honkalinna (Aalto), Mika Kukkurainen (Nordic FoodTech VC), Burak Yirmibesoglu (NPHarvest), Juho Uzkurt Kaljunen (NPHarvest), Federico Varalta (NPHarvest), Anna Mikola (NPHarvest) and Panu Kuosmanen (Aalto).
Hamse Kjerstadius, ruotsalaisen NSVA:n eli luoteis-Skånen vesi- ja jätevesilaitoksen kehityspäällikkö jatkaa:
– NSVA on julkinen vesilaitos, ja sen on pyrittävä ilmastoneutraaliuteen hyödyttääkseen palvelemiaan kuntia. NPHarvestin typen ja fosforin talteenottoteknologia voi mahdollistaa ravinteiden tehokkaamman talteenoton jätevedestä. Se on lupaava keino, jonka avulla kunnat voivat vähentää ilmastovaikutuksiaan.
– Euroopan vesitalousmarkkina kokonaisuudessaan on noin 170 miljardin euron arvoinen, ja ravinnerikkaiden jätevesien käsittelymarkkina EU-alueella on suuruudeltaan arviolta 47 miljardia euroa. Vahvistamme ruokaturvaa, luomme parempia ympäristövaikutuksia ja teemme jäteveden käsittelystä ja ravinteiden talteenotosta kannattavaa liiketoimintaa, Kaljunen analysoi.
