Vesiensuojelu: Helsinki ja Turku jatkavat Itämeren suojelua – polttopisteessä hulevedet, luonnon monimuotoisuus ja osallistaminen

Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista koko maailmassa. Sen valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, ja meren käyttöpaine on valtava.

Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista meristä. Kansallista ja kansainvälistä suojelutyötä on tehty jo vuosikymmeniä, mutta menneiden vuosikymmenten liian suuri kuormitus näkyy yhä. Itämerta uhkaavat erityisesti ihmistoiminnan ravinnekuormitus, ilmastonmuutos, haitalliset aineet, ja globaali luontokato. 

Pitkäjänteistä suojelutyötä kannattaa jatkaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Turun ja Helsingin seudut, jossa tehokkaat jätevesien puhdistustoimet ovat huomattavasti vähentäneet vesien fosforikuormitusta. Tämä on yksi merkittävimmistä rehevöitymistä aiheuttavista tekijöistä. Molemmat kaupungit korostavat vastuutaan vesiensuojelusta myös kaupunkistrategiassaan. 

– Meri, merellisyys ja meren läheisyys on tärkeää niin asukkaille kuin matkailijoille. Meren läsnäolo tekee kaupungeistamme viihtyisiä ja luo mahdollisuuksia tapahtuma- ja matkailualan yrittäjille. Meren käytön tulee kuitenkin tapahtua kestävästi. Saariston sylissä olevana kaupunkina Turulla on erityinen vastuu ja myös keinot ainutlaatuisen luonnon säilyttämiseksi, sanoo Turun pormestari Minna Arve. 

– Kaupungit voivat tehdä aika paljon Itämeren suojelemiseksi. Kaavoituksella voimme vaikuttaa maankäyttöön ja rakentamiseen.  Voimme vaikuttaa omien luonto- ja metsäalueidensa tilaan ja näin tukea luonnon monimuotoisuutta. Voimme myös edistää kaupunkilaisten Itämeri-identiteetin muodostamista ja korostaa hyvinvoivan meren merkitystä meille kaikille, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. 

Uusi toimenpideohjelma on laajan yhteistyön tulos

Helsinki ja Turku perustivat Itämerihaasteen vuonna 2007. Samalla kaupungit sitoutuivat konkreettisiin suojelutoimiin, jotka ylittävät lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ja haastoivat muut toimijat mukaan verkostoon. Edellisellä ohjelmakaudella Helsingin ja Turun kaupungit onnistuivat vähentämään Itämeren kuormitusta toimenpideohjelman mukaisesti. Monet toimiviksi ja tehokkaiksi todetut ratkaisut ovat jääneet osaksi kaupunkien normaalia toimintaa. 

Uusi Itämeri-toimenpideohjelma on kaupunkien neljäs, ja se lanseerattiin Itämerihaasteen vuosiseminaarissa Helsingin kaupungintalolla 25.1.2024.

Uutta ohjelmaa on rakennettu paljon laajemmalla yhteistyöllä kuin aikaisemmin. Mukana on ollut molempien kaupunkien asukkaita, kaupunkien työntekijöitä eri hallinnonaloilta, järjestöjä, oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia.  

– Tällä tavalla halusimme saada mahdollisimman monet sitoutumaan Itämeren suojeluun. Suojelutyö ei ole vain ekologinen kysymys. Sillä on laajaa yhteiskunnallista vaikutusta talouteen, kulttuuriin ja meidän kaikkien hyvinvointiin. Siksi on todella tärkeää, että toimenpiteitä toteuttaa laaja joukko ja aikaisempaa monipuolisemmilla tavoilla, sanoo Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. 

Vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden edistäminen tärkeä tavoite

Itämerihaasteen uusi toimenpideohjelma kaudelle 2024–2028 koostuu 27 toimenpiteestä. Toimenpiteet tukevat kuutta tavoitetta, jotka kattavat Itämeren tilaan merkittävimmin vaikuttavat uhat ja keskeisimmät ratkaisut. Tavoitteet ovat rehevöitymisen hillitseminen, haitallisten aineiden vähentäminen, vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden lisääminen, merten kestävän käytön edistäminen, roskaantumisen estäminen sekä yhteistyön ja osallisuuden lisääminen. 

– Haastamme kaikki uudet toimijat mukaan yhteistyöhön ja nykyiset kumppanit päivittämään omat toimenpideohjelmansa. Nykyisellään Itämerihaasteeseen on liittynyt 330 toimijaa, joista kaksi kolmasosaa osaa on Suomesta. Tällaisella kansainvälisellä verkostolla on kahta kaupunkia valtavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä Itämeren tilan parantamiseksi, muistuttaa Turun ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki.