Kyselytutkimus: Tuulivoimalaa ei haluta kesämökin naapuriin – Mitä kauempana voimalat sijaitsevat, sitä paremmin ne hyväksytään
Tuulivoimaa ei haluta oman tontin naapuriin. (Kuva Jorma Ylönen)
Tuulivoimaa lähtökohtaisesti kannatetaan uusiutuvana energiamuotona, mutta tuulivoimapuistoja ei haluta lähelle omaa asuinpiiriä. Luonnonvarakeskuksen tekemästä tuoreesta kyselytutkimuksesta myös ilmenee, että tuulivoimalat hyväksytään paremmin kodin kuin loma-asunnon läheisyyteen. Käytössä jo olevat tuulivoimalat koetaan hyväksyttävämpinä kuin vasta suunnitteilla olevat.
Kyselyt tutkimusta varten suoritettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, missä on paljon tuulivoimaa ja suurehko väestöntiheys. Kyselyssä huomioitiin vastaajien kodin sekä mahdollisen loma-asunnon ympäristöissä olevat tuulivoimalat sekä suunnitteluvaiheessa olevat voimalat.
Vastausten mukaan tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpinä vakituisen kodin lähipiirissä kuin loma-asunnon läheisyydessä, mikä yllätti tutkijatkin.
– Mitä todennäköisimmin tulokseen vaikuttivat erilaiset elämäntyylit näissä kahdessa paikassa. Vakituisessa kodissa ihmisten arki on hyvin riippuvaista teknologiasta ja sähköntuotannosta, joten on loogista hyväksyä ratkaisuja, jotka ylläpitävät teknologiasta riippuvaista elämäntapaa. Monelle loma-asumisen ideaali puolestaan on viettää yksinkertaista elämää luonnossa ja paeta tekniikasta riippuvaisia päivittäisiä toimintoja, toteaa tutkimusprofessori Eija Pouta Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Tämä tuo haasteita kunnille siinä, kuinka ottaa oikeudenmukaisesti huomioon sekä vakituinen asutus että loma-asutus tuulivoimapuistojen sijaintipäätöksissä.
– Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät halua tuulipuistohankkeita lähelleen riippumatta siitä, onko heillä itsellään arkipäivän kulkureiteiltä näkymiä puistoihin. Todennäköisesti ihmiset ovat huolissaan hankkeiden vaikutuksesta heidän omaisuutensa arvoon tai vaikkapa kyläyhteisöön, arvelee Pouta.
Tuulivoimaloiden hyväksyttävyys pohjaa käsityksiin voimaloiden vaikutuksista. Maantieteellisen etäisyyden kasvaessa vastaajien suhtautumisessa painottuivat enemmän kuva tuulivoimasta puhtaana energiamuotona ja tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuudet. Lyhyemmillä etäisyyksillä suhtautumisessa painottuivat paikalliset konkreettiset vaikutukset. Kielteisiä käsityksiä olivat muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset ulkoiluympäristöön ja maa- ja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin. Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä.
Suomessa turbiinien tiheys on edelleen melko alhainen ja etäisyydet lähimpiin tuuliturbiineihin ovat suhteellisen korkeita verrattuna useisiin muihin Itämeren alueen maihin kuten Saksaan tai Tanskaan.
– Suomessa tuulivoimaloita on ollut tähän saakka mahdollista sijoittaa melko syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. Sen vuoksi mukana oli vähän vastaajia, joiden asunto tai loma-asunto on aivan tuulipuistojen välittömässä läheisyydessä. Myös lähellä voimaloita asuvien asenteita pitäisi saada jatkossa mitattua, sanoo Eija Pouta.
Suomessa tuulivoiman tuotannon odotetaan vähintään kolminkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. Tuulivoimalla voidaan osittain ratkaista ilmastonmuutoksen ja energiariippuvuuden pitkän aikavälin haasteita, mutta lyhyen aikavälin seuraukset ihmisten arjessa vaikuttavat tuulivoiman hyväksyttävyyteen. Hyväksyttävyyden puute puolestaan saattaa hidastaa uusien tuulipuistojen perustamista, Luken tutkimusraportissa todetaan.
Ruoveden Ruhalan alueelle on vahvasti suunnitteilla ABO Wind Oy:n tuulivoimalahanke, jossa 5 jättimäistä tuulivoimalaa (max korkeus 300m teho 6-10 MW) rakennettaisiin arvokkaan kansallismaiseman välittömään läheisyyteen. Vastaavia näin kookkaita tuulivoimaloita ei ole vielä aiemmin rakennettu maalle koko Euroopassa. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kalelan naapuriin kaavaillaan kahta 150 m korkeaa tuulivoimalaa nykyisin paikalla olevan 72 m korkuisen voimalan oheen. Etäisyyttä näiden kahden hankkeen välillä olisi vain n 3,5 km.
Viisi jäättimäistä tuulivoimalaa kohoaisivat toteutuessaan n 350 metriä läheisiä vesistöjä korkeampina viereisen harjanteiden rinteillä näkyen laajalle ympäristöön ja merkittävään kansallismaisemaan. Etäisyys Kalelaan n 3,5 km, Kautun kanavaan alle 4 km. Nämä tuulivoimalan turbiinit kohoaisivat maastossa n 2 kertaa korkeampina kuin Näsinneula (168 m) ja Helsingissä Kalasataman korkein asuinrakennus Majakka (134 m).
Lähimmät asunnot sijaitsevat vain 1 km päässä tuulivoimalasta, kahden kilometrin sisällä 45 asuinrakennusta ja 10 lomarakennusta, viiden kilometrin etäisyydellä yhteensä 369 asuinrakennusta ja 296 lomarakennusta, joten hankkeen/hankkeiden vaikutukset kohdistuisivat vähintään 665 asuntoon ja sen myötä lukuisiin ihmisiin ja heidän elämäänsä. Myös luonnon rauha, virkistyskäyttö, puusto ja rikas eläimistö kärsisivät hankkeesta rajusti. Näistä jättimäisistä tuulivoimaloista ja niiden toiminnasta ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta, vain arvailuja ja johtopäätöksiä, jotka perustuvat kooltaan puolta pienempien tuulivoimaloiden toimintaan.
Kunta on lähes yksimielisesti innokas edistämään alueen kaavoitusta piittaamatta Kalelan välittömästä läheisyydestä, arvokkaasta luonnosta sekä kansallismaiseman kiistattomasta turmeltumisesta. Hanketta vastustavien lähiasukkaiden ja loma-asukkaiden mielipidettä ei kuulla.
Vihreä energia on hyvä asia kunhan sen toteutuksessa otetaan huomioon myös ihmiset ja heidän elämänlaatunsa ja oikeutensa käyttää kiinteistöä siihen tarkoitukseen, johon sen ovat hankkineet. Nyt tuulivoimaloiden sijoittamisessa otetaan huomioon lailla suojellut eläimet sekä kasvillisuus, mutta kiinteistön omistajien omaisuuden suoja puuttuu täysin samoin kuin riittävien suojaetäisyyksien raamit lähimpiin tuulivoimaloihin. Uusia tuulivoimaloita perustettaessa tulisi myös varmistaa, että kunnan päätöksentekijöillä on riittävää osaamista tuulivoimaloihin liittyvissä asioissa, jotta päätösten oikeellisuus ja puolueettomuus voidaan taata hankkeita arvioitaessa.
Ruoveden kanltaisessa kunnassa mökkiläiset kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäaikaan, myös yhä useampi mökkiläinen käyttää mökkiään etätyöpaikkana. Siksi mökkiläisten mielipidettä tulisi tuulivoimahankkeissa myös kuulla, sillä ainakin itse olen hakeutunut paikkakunnalle etsimään luonnonrauhaa, hiljaisuutta ja kauneutta.
Tutkimuksen tuloksissa tulisi huomioida myös se, että pienessä kunnassa vakituisen asukkaan saattaa olla vaikea ilmaista kielteistä mielipidettään tuulivoima-asiaan. Kielteinen kanta saattaa jatkossa vaikuttaa kyseisen henkilön mahdollisuuksiin saada kunnan myöntämiä tukia, työpaikkoja tai muuten mahdollisuutta tulla kuulluksi kunnan päätöksenteossa.