Kaukolämpö: vuoden 2023 päästöt laskivat, suosio nousi
Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksesta saadaan yhteistuotantona kaukolämpöä ja sähköä. (Kuva Timo Kuukkanen)
Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista vuositilastoista. Sen osuus on 45 % asuin- ja palvelurakennuksissa. Pientalovaltaisilla alueilla kaukolämpöä ei usein ole saatavilla. Uusilla rakennettavilla kerrostaloalueilla kaukolämmön suosio on jopa hieman kasvanut edellisvuodesta muutaman vuoden laskun päätteeksi.
Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet edelleen. Viime vuonna laskua oli jopa 24 %. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden vähentyneestä käytöstä, lisäksi fossiilisen jakeen sisällä kivihiiltä korvattiin vähemmän päästöjä tuottavalla maakaasulla. Kivihiilen osuus oli enää kahdeksan prosenttia, parin vuoden sisällä se putoaa lähelle nollaa. Myös turpeen käyttö väheni prosenttiyksiköllä. Viime vuonna enää yhdeksän prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Bioenergian käyttö lisääntyi jonkin verran, myös hukkalämpöjä hyödynnettiin entistä enemmän, ja sähkö tuli uutena energialähteenä mukaan kaukolämmitykseen.
Muutos on ollut suurta ja määrätietoista jo pidemmän ajan. Vuonna 2010 kivihiilellä tuotettiin 20 % kaukolämmöstä, maakaasulla 30 % ja turpeella 19 %.
– Kaukolämmön suosio perustuu sen kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen. Kaukolämpö on palvelu, jossa myyjä vastaa lämmön toimituksesta. Asiakkaat ovat olleet takavuosina huolissaan kaukolämmön tuotannon ilmastopäästöistä, mutta tilanne on oleellisesti muuttunut ja pian kaukolämpö on ilmastoneutraalia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Nyt on ilmastosyistä perustellumpaa valita kaukolämpö kuin jättää valitsematta. Kaukolämpö tukee vihreää siirtymää, koska sitä voidaan käyttää energiavarastona ja hyödyntää puhtaan sähkön ajoittaista ylitarjontaa.
Kaukolämmön sähköistyminen on alkanut. Sähkön hintavaihtelut ovat houkutelleet investoimaan sähkökattiloihin, joita alettiin ottaa käyttöön laajalla rintamalla vuoden 2023 aikana. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Tämä säästää kalliita polttoaineita, joita käytetään, kun sähkön hinta nousee. Sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sähkökattiloihin investoidaan koko ajan lisää ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi.
Kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntä- ja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa.
– Energiapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää, että kaukolämmön rooli energiajärjestelmässä ymmärretään ja otetaan huomioon. Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään, Leskelä toteaa.
– Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun, Leskelä jatkaa.
