Tekoälyn avulla kunnan viestintä voi onnistua entistä paremmin tavoitteissaan – "Se on taitolaji"
Tekoäly voi auttaa esimerkiksi tietokoneella tehtävissä töissä niin, että aikaa jää enemmän töihin, joissa ei tarvita tietokonetta. Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund arvioi tekoälyn tarjoavan hyviä mahdollisuuksia, jos sen käyttämiseen paneutuu riittävän hyvin.
Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund kertoo tekoälyn olevan viestinnän ammattilaisille jo jonkin verran tuttu asia kunnissa.
Tutkittua tietoa ei ole siitä, missä määrin ja millä tavoin tekoälyasiaa on käsitelty tai missä laajuudessa sitä hyödynnetään kunnissa, hän jatkaa.
Henkilötietojen suojaamista koskevat turva-asiat ovat esimerkkinä siitä, miten kunnissakin on varmasti tekoälyn käyttöä pohjustettu, Hagerlund arvioi.
Käännöstyöhön uutta puhtia
Hagerlund uskoo, että tekoälyn avulla kunta voi palvella kuntalaisia entistä laajemmin ja paremmin.
Joitakin kunnan palveluita koskevia tekstejä voidaan kenties kääntää entistä kattavammin eri kielille, esimerkiksi ukrainaksi.
– Tekoälypohjaiset käännösohjelmat ovat parempia kuin ne ohjelmat, joissa on vain yksinkertaisesti käännetty sanasta sanaan tekstiä.
– Kunnassa voidaan julkaista tietoa usealla eri kielellä, missä kunnan uimarannat sijaitsevat tai minne voi mennä viettämään kesäpäivää. Tällaisten tekstien ei tarvitse olla identtisiä eri kielillä.
Jatkossakin on paljon käännöstöitä, joita on tehtävä samalla tavalla kuin ennenkin. Esimerkiksi päivähoitopaikkahakemusten on oltava täysin yhteneviä kaikilla kielillä, Hagerlund huomauttaa.
Työmäärän sijaan mielessä työn laatu
Hagerlund ei ennakoi, että tekoälyn avulla kuntien viestinnästä vastaavat henkilöt saisivat aikaan merkittävästi enemmän tekstiä kuin ilman tekoälyä.
Sekin on hyvä huomioida, että kirjoittaminen on vain yksi osa viestinnän ammattilaisten työtä.
– Viestinnässä työskentelevät ihmiset kehittävät verkkosivuja. He voivat olla messuilla edustamassa kuntaa. He osallistuvat johtoryhmän työskentelyyn ja kouluttavat muita kunnan työntekijöitä ja vaikka mitä.
Viestijöiden tekemisen kirjo on laaja.
Tätäkin taustaa vasten Kuntaliiton kehittämispäällikkö näkee, miten tekoäly voi auttaa parantamaan työn laatua.
– Kun pyykkikoneet tulivat, niin ei silloinkaan ajateltu, että nyt on tavoitteena pestä pyykkiä paljon aiempaa enemmän. Jos jokin työ sujuu nopeammin, sitten voi tehdä jotain muuta hyödyllistä ja tärkeää.
”Tekoälyä on osattava ohjata”
Tekoälyn käyttäminen on osana viestijöiden ammattitaitoa tulevaisuudessa, Hagerlund näkee.
– Se on kuin parisuhde, kun siihen panostaa, niin se myös antaa, mitä tarvitsee.
Puhutaan tekoälyn ohjaamisesta, Hagerlund kuvailee.
– Tekoälyä on osattava ohjata, jotta se antaa tarpeellisia asioita. Se voi antaa esimerkiksi luonnoksen jonkin tiedotteen pohjalta Facebookissa tehtävää julkaisua varten. Tai se voi ehdottaa myös, mitkä emoji-vaihtoehdot olisivat mahdollisesti sopivia jonkin some-julkaisun yhteydessä.
Tekoäly voi löytää kokousta varten yhteisen kokousajan ja edistää vaikkapa etäkokouksen järjestämistä.
– Tekoälyä voi ohjeistaa antamaan tiivistelmän jostain tekstistä.
– Se on taitolaji, kun käyttää tekoälyä. Tekoälyä käyttäessä kannattaa olla kiinnostuneen utelias.
Tekoälyn käyttämisestä kunnan viestinnässä keskustellaan Kuntaliiton marraskuun webinaarissa.
Webinaarissa saadaan kuntaesimerkkejä tekoälyn käytöstä ja tekoälyyn liittyvistä kokemuksista.
– Edelleen on mahdollista ilmoittautua. Osallistua voivat kunnissa tai kuntataustaisissa organisaatioissa työskentelevät, joiden työtehtäviin kuuluu viestintä.
Webinaari järjestetään torstaina 23.11. kello 13-15 välisenä aikana.
Kuntaliiton marraskuun webinaariin ilmoittautuneiden määrän perusteella tekoälyä kohtaan riittää kiinnostusta kunnissa. Noin 250 viestinnän ammattilaista oli ilmoittautunut webinaariin maanantaihin mennessä.
