Vuoden Kiertopalkinto 2023 Tampereen kaupungille: Rakentamisen kiertotaloutta edistävä tontinluovutusmalli
Kissanmaan kiertotaloustalo Tampereella. (Kuva: Pohjola Rakennus Oy Suomi)
Vuoden Kiertopalkinnon 2023 saa tänä vuonna Tampereen kaupungilla toteutettu tontinluovutusmalli, jossa kiertotalouskriteereillä vauhditetaan kiertotaloutta ja rakentamisen päästövähennyksiä. Vuoden kiertopalkinnon lisäksi kunniamaininnan saavat uusioraaka-aineista rakennettu puisto, jonka taustalla on Helsingin kaupungin innovaatiohaaste ja yksi haasteen voittajista EcoUp Oyj sekä Circutus Oy, joka on kehittänyt uuden jakamistaloutta edistävän konseptin Circuttamisen.
– Valinta oli haastava. Useiden hyvien kiertotalousloikkien seasta valikoitui lopulta voittaja, joka on edelläkävijä rakentamisen kiertotaloudessa. Tampereella toteutettu pilotti kiertotalouskriteerien soveltamisessa tontinluovutuksessa osoittaa merkityksellistä sitoutumista kiertotalouden edistämiseen. Tampereen malli on myös helposti monistettavissa ja se perustuu yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa, sanoo ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä, joka tänä vuonna pääsi valitsemaan voittajan.
– Vuoden aikana saamiemme Kiertotalousloikkien joukossa oli paljon hyviä ehdokkaita, jotka osoittavat, miten moninaisin tavoin kiertotaloutta voi edistää. Halusimme nostaa niistä kaksi esille kunniamaininnoin. Molemmissa korostuvat onnistunut tuotteistaminen sekä vaikuttava viestintä, joka tuo joskus etäisenäkin pidetyn kiertotalousajattelun lähelle ihmistä ja arkea, sanoo ryhmäpäällikkö ja Circwaste-hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Rakentamisen kiertotaloudessa tehdyillä hyvillä esimerkkiratkaisuilla on isoja mahdollisuuksia. Rakentaminen on yksi suurimmista luonnonvaroja käyttävistä sektoreista, jossa toistaiseksi on ollut melko vähän laajasti käyttöönotettuja kiertotalousratkaisuja.
Tampereen kaupunki pilotoi ensimmäisenä Suomessa kiertotalouskriteerejä tontinluovutuksessa kilpailun avulla. Tavoitteena oli kannustaa rakennusalaa kehittämään kiertotalousratkaisuja talonrakentamisessa. Hakijoilta pyydettiin kunnianhimoista kiertotalouskokonaisuutta, jossa talon hiilijalanjälki olisi tavallista taloa pienempi. Päästövähennyksiä haettiin kiertotalousratkaisujen hyödyntämisen kautta. Kiertotalouden mukaisia rakennusosia tuli käyttää mahdollisimman täydellisinä eikä vain betonimurskeena.
Kiertotaloutta pilotoiva tontinluovutus oli menestys, sillä hyväksyttyjä tonttihakemuksia tuli yhteensä 17 kappaletta. Tontinluovutuskilpailun tuloksena syntyy Kissanmaalle Suomen ensimmäinen kiertotaloustalo, jonka rakentaa Pohjola Rakennus Oy Suomi.
– Tontinluovutuksen rooli kiertotaloudessa nähdään tärkeänä myös jatkossa Tampereella. Positiivista on ollut huomata, kuinka tärkeänä yritykset ovat kaupungin tontinluovutuksen kehittämistä pitäneet alan kiertotalouden kehittymisen kannalta. Kaupungilla on tavoite myös tulevaisuudessa satsata kestäviin ja ilmastopositiivisiin ratkaisuihin, kehitteillä on pilotteja mm. vähähiiliseen ja nollaenergiarakentamiseen, sanoo Tampereen kaupungin tonttipäällikkö Aila Taura.
Tampereen malli on konkreettinen esimerkki, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastopäästöjen vähentämistä sekä kestävää hallintoa. Kiertotalouskriteerien sisällyttäminen osaksi tontinluovutuksen ehtoja ohjaa tontilla tapahtuvia toimia useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Malli on myös oiva esimerkki siitä, miten kunnat voivat tarjota mahdollisuuksia yritysten uusille kiertotalouden ratkaisuille, edistäen samalla rakennusalan uudistumista ja kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Konsepti on helposti monistettavissa muidenkin kuntien toimintaan ja uudisrakentamiseen yleisemminkin.
– Kiertotalouden näkökulmasta purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Esimerkiksi uudelleenkäytettyjen ja uudelleenvalmistettujen rakennusosien käyttö voisi tontinluovutuksessa asetettavien kiertotaloustavoitteiden yleistyessä olla arkipäivää jo lähitulevaisuudessa, toki rakentamisen kehittyvät normit ja rakennusten turvallisuus huomioiden, Muurman sanoo perusteluissaan.
Kunniamaininta: Cubeco on monikäyttöinen rakennuspala kaupunkien vähähiiliseen rakentamiseen
– Helsinki haluaa olla mukana edistämässä kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. On ollut hienoa seurata tätä hanketta innovaatiohaasteesta aina pilotointiin asti. EcoUp on tehnyt hienoa työtä kiertotalouden parissa jo pidempään ja nyt toteutettava pilotti on hyvä osoitus siitä. Asukkaiden toiveesta pilotti jatkuu toisessa kohteessa Malminkartanossa, sanoo Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman projektipäällikkö Mira Jarkko.
Mineraalivilla on eristämisessä yleisesti käytettävä materiaali. Mineraalivillajätettä syntyy purkutyömailta ja se on hankalasti kierrätettävä ja maatumaton jäte. Suomessa mineraalivillaa kierrättävän EcoUpin Tarvasjoen tehtaalla mineraalivilla voidaan puhdistaa ja jauhattaa uusiksi raaka-aineiksi.
Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma ryhtyi ratkomaan kasvavan mineraalivillajätteen ongelmaa syksyllä 2022 innovaatiohaasteen avulla. EcoUp oli yksi haasteen voittajista ja nyt tuloksia on saatu ihastella Malminkartanoon rakennetussa pilottipuistossa. Puisto on rakennettu Legoja muistuttavista värikkäistä rakennuspaloista, Cubecoista. Cubecot ovat modulaarisia, ulko- ja viheraluerakentamiseen suunniteltuja elementtejä, jonka pääraaka-aine on mineraalivillajäte.
– Tässä kohteessa on käytetty visuaalisesti näyttävää uutta tapaa käyttää kierrätysmateriaaleja. Kekseliäs keino hyödyntää haasteellista jätemateriaalia, jolla on pienempi hiilijalanjälki verrattuna perinteiseen betonivaihtoehtoon. Aitoa liiketoimintapotentiaalia ja patentoitu kiertotalousratkaisu. Kuten Legoja voidaan käyttää uudelleen ja käyttää mielikuvitusta rakentamisessa, niin myös Cubecojen kanssa, pohtivat raadissa mukana olleet Circwaste-hankkeen asiantuntijat Suomen ympäristökeskuksesta.
Kunniamaininta: Circuttaminen on arjen kiertotaloutta
Circutus on verkossa toimiva vertaisvuokrausalusta, joka tarjoaa mahdollisuuden tienata varastossa pölyttyvillä tavaroilla ja toisaalta keinon välttää sellaisten tuotteiden ostamista, joilla kertyy vain muutamia käyttökertoja vuodessa. Vertaisvuokraus on arjen kiertotaloutta parhaimmillaan, kun uuden ostamisen sijaan tavaroita jaetaan. Circuttamalla säästää niin luonnonvaroja kuin kaappitilaakin, kun kulutus vähenee ja jo olemassa olevia resursseja hyödynnetään tehokkaasti.
– Enää ei ole niin tärkeää omistaa kaikkea. Vuokraaminen mahdollistaa ilot ja elämykset ja samalla tulee kivoja kohtaamisia ihmisten välillä, sanoo Lotta Lilja, Circutuksen perustaja.
Circutuksen perustaja Lotta Liljan mukaan ihmisten ostokäyttäytyminen ja ajattelutapa on muutoksessa – jakaminen on tänä päivänä yleisempää, eikä enää ole niin tärkeää omistaa kaikkea. Kiertotalousajattelu on vakiintunut osaksi yhä useamman arkea ja kulutusvalintoja, ja ihmiset ovat uuden ostamisen sijaan valmiita vuokraamaan.
– Tavaroiden vuokraaminen ja lainaaminen on jo tätä päivää, mutta jakamistalous ei ole vielä saavuttanut suurta yleisöä. Tässä tapauksessa on lähdetty miettimään viestintää ja markkinointia uudella tavalla. Circutus-nimi on oivaltavalla tavalla valittu ja mieleenpainuva. On luotu kokonaan uusi termi: circuttaminen. Ruoan wolttaaminenhan on jo tullut suomalaisille tutuksi, olisiko tavaroiden circuttaminen seuraava iso juttu? Hyvä idea tuoda jakamistalous ihan uudella tavalla lähemmäksi ihmisten arkea ja elämää, pohtivat raatilaiset.
Circwaste-hankkeen Kiertopalkinto
Vuoden 2023 Kiertopalkinnon saaja julkistettiin Circwaste-hankkeen loppuseminaarissa 26.10.2023. Circwaste-hanke jakaa vuosittain Kiertopalkinnon kiertotaloutta edistävälle toimenpiteelle. Kyseessä voi olla kunnan, yrityksen, yhteisön, hankkeen tai yksityishenkilön toteuttama kiertotalousteko. Valinta tehdään Kestävyysloikka-palveluun vuoden aikana lisättyjen hyvien esimerkkien eli loikkien kesken. Tänä vuonna ympäristöneuvos Jarmo Muurman valitsi voittajan Suomen ympäristökeskuksen hanketiimin tekemän esikarsinnan jälkeen.
Kiertopalkinnon valintakriteereinä ovat:
- Jätteen synnyn ehkäisy, yhteiskäytön tai kierrätyksen edistäminen
- Kierrätysmateriaalin tuotteistaminen tai kekseliäs materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttö
- Taloudelliset edut ja työllisyyden, yhteisöllisyyden tai muu hyvinvoinnin lisääntyminen
- Edelläkävijyyden, hyvän esimerkin ja aktiivisuuden osoittaminen
- Tiedon jakaminen ja yhdessä tekeminen
Loikkien avulla rakennamme kestävää yhteiskuntaa yhdessä
Kestävyysloikka on Suomen ympäristökeskuksen tarjoama alusta hyvien ilmasto-, kiertotalous- ja luontoratkaisujen esittelemiseksi ja levittämiseksi. Se on avoin, pysyvä ja ilmainen palvelu kaikille toimijoille. Toimijat voivat lisätä loikkiensa yhteyteen omat logonsa, ja kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus näyttää haluamansa sisällöt myös omissa verkkopalveluissaan sekä jakaa sisältöjään sosiaalisen median kanavissa.
