Nato ja varautuminen muokkavat Suomen liikenneverkostoa, WSP Finlandin tutkimus kertoo

Sotilasliitto Nato, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos muokkaavat myös maan sisäistä liikenneverkkoa, kertoo suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finlandin Alueiden tutkimus.

WSP:n asiantuntijoiden mukaan Natoon liittymisen ensimmäiset vaikutukset suomalaisten arkeen tulevat nopeasti ja yllättävältä suunnalta: etelän vilkkaisiin väyliin keskittynyt tienpito joutuu ottamaan huomioon raskaiden kalustokuljetusten kasvun pohjoisessa.

Logistiikan on toimittava, sillä monikansalliset sotaharjoitukset ovat suuria operaatioita. Vaaditaan hyviä liikenneyhteyksiä maan sisällä sekä kumppaneiden kesken.

– Väyläverkosto on rakennettu etelä–pohjois-suuntaisesti, mutta nyt täytyy ryhtyä ajattelemaan myös itä-länsi-suuntaisten yhteyksien toimivuutta. Barentsinmeren alue on turvallisuuspoliittisesti tärkeä ja strateginen huoltovarmuuden sekä puolustuksen vuoksi, sanoo johtava asiantuntija Timo Kärkinen WSP:n tiedotteessa.

Sota Ukrainassa on tehnyt Suomesta liikenteellisesti saaren, joka on hoitanut kuljetukset lähinnä meritse. Viime vuonna tavaraa kulki laivoilla 94 miljoonaa tonnia. Kärkisen mukaan Nordstream-kaasuputkien räjäytykset ovat herättäneet miettimään meriyhteyksien haavoittuvuutta ja vaihtoehtoisia reittejä.

– Sota on pakottanut tarkastelemaan Suomen liikenneyhteyksiä huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän yhteyksien näkökulmasta. Itämeri on tärkeä Venäjällekin, eivätkä suuret häiriöt laivaliikenteelle ole siksi todennäköisiä, mutta niihin on silti syytä varautua.

Uusia yhteyksiä ulkomaailmaan

Vaikka meriliikennettä on mahdotonta siirtää kokonaan raiteille, riskejä voidaan hajauttaa. Uudessa hallitusohjelmassa onkin kiinnitetty huomiota liikenneverkon kriisinkestävyyteen.

Satamien liikenneyhteyksiä parannetaan huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan turvaamiseksi, ja Helsinki-Vantaalle johtavan Lentoradan suunnittelu aloitetaan.

Ruotsin ja Norjan kanssa tavoitellaan EU:n ja Naton investointeja Pohjois-Skandinavian logistiikkayhteyksien parantamiseksi, ja Merenkurkkuun kiinteää yhteyttä Vaasasta Uumajaan aiotaan selvittää.

Naton ja huoltovarmuuden tarpeita palvelee myös Suomen eteläpuolella etenevä Rail Baltica -hanke, joka yhdistää Suomen eurooppalaiseen raideleveyteen. Uusia yhteyksiä ovat myös lautat Naantalista Ruotsiin ja bussiliikenne Vaasasta Varsovaan.

– Sama bussiyhtiö suunnittelee jo 20:tä uutta reittiä Suomesta. Ihmiset haluavat matkustaa, mutta myös välttää lentämistä. Jos pystyy tarjoamaan ympäristöystävällistä vaihtoehtoa, ihmiset ovat kiinnostuneita. Suomelle uudet yhteydet ja entisten varmistaminen on elintärkeä kysymys, sanoo WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.

Imua pohjoiseen, tukea itään

Vuonna 2021 Venäjältä tuli tavaraa, lähinnä haketta ja raakapuuta 10 miljoonaa tonnia pääasiassa rautateitse. Venäjälle vietiin noin 1,6 miljoonaa tonnia, pääosin rekoilla.

Koska Alueiden tutkimuksen tiedot perustuvat osin vuoden 2021 aineistoon, ei sodasta johtuva matkailun ja kaupan romahdus näy vielä täysimääräisesti vertailussa. Viidestä itäsuomalaisesta kaupungista kuitenkin jo neljän eli Kajaanin, Kuopion, Kotkan ja Lappeenrannan sijoitus putosi elinvoimamittauksessa. Vain Joensuu pystyi vielä kohentamaan asemaansa.

Isku vaatii alueen kytkemistä entistä paremmin muuhun Suomeen. Tikkanen-Lindström pitääkin hyvänä, että hallitusohjelma vastaa tarpeeseen parantamalla Savon rataa ja Viitostietä.

– Koko Itä-Suomen täytyy saada sujuvia yhteyksiä muualle, hän sanoo.

Länsi-Suomi tarvitsee yhteyksiä vihreän siirtymän investointien vuoksi, ja Pohjois-Suomen merkitys kasvaa osin samasta syystä: alueella on paljon strategisia mineraaleja, joita varsinkin sähköistyvän maailman akkuteollisuus janoaa.

– Kaivosteollisuus kasvaa vähitellen, matkailu alkaa olla jo ympärivuotista ja isot harjoitukset ovat pistemäisiä piikkejä, Tikkanen-Lindström luettelee.

Vaikutusta alueiden elinvoimaan

EU:n matkailun kehitysennusteen mukaan ilmaston lämpeneminen voi siirtää matkailua 2–10 prosenttia muualta Euroopasta Suomeen vuoteen 2100 mennessä. Sama ilmiö voi lisätä myös muuttohalukkuutta maahan.

Tämä geopoliittinen heilahdus näkyy jo Alueiden tutkimuksessa. Matkailu ja kaivostoiminta nostivat pohjoisten kuntien asemaa viime vuonna.

Esimerkiksi Pelkosenniemen muuttovoitto asukasta kohden oli Suomen suurin, ja Enontekiö oli tässä seitsemäs. Kittilä sijoittuu kahdeksanneksi työpaikkaomavaraisuudessa. Kasvava matkailu tarvitsee työvoimaa.

Tikkanen-Lindström uskoo, että myös Natojäsenyys tarjoaa mahdollisuuksia elinvoiman kasvuun. Suomella on kybertuvallisuus- ja avaruusosaamista, joka on ennen jäänyt vaille markkinoita.

– Jäsenyys vaikuttaa myönteisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä teknologia- ja puolustusteollisuuden kysyntään. Sillä on isot taloudelliset vaikutukset.

Tikkanen-Lidströmin mukaan alueilla mietitään jo, kuinka vahvuuksia voidaan hyödyntää. Esimerkiksi Keski-Suomessa Puolustusvoimat on alueen suurimpia työnantajia.