Sään ääri-ilmiöt hajottavat teitä ja kiskoja – infraa vahvistettava luonnon avulla

Syksyn 2023 rankkasateiden tuhojen hintalappua lasketaan edelleen Norjassa ja Ruotsissa: verrokkina voidaan tarkastella vuoden 2021 tulvien aiheuttamia tie- ja rautatierikkoja Luoteis-Saksassa, missä infran korjauskustannukset nousivat 2 miljardiin euroon. Asfalttipintojen oheen on suunniteltava luontopohjaisia ratkaisuja, jotta yhteiskuntamme olisi kantokykyisempi ilmastonmuutoksen edessä.

EU:ssa on yksi maailman tiheimmistä liikenneinfrastruktuuriverkostoista, mutta verkoston ikääntyminen ja liikennemäärien kasvun aiheuttama paine ovat alkaneet vaatia veronsa. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuormittaneet infraa, mistä esimerkkeinä mainittakoon Pohjoismaita elokuussa 2023 kovasti koetellut Hans-myrsky ja kesän 2021 tulvat Alankomaissa, Belgiassa ja Saksan luoteisosassa.

Vielä hiljattain ratkaisut sääriskien vähentämiseksi ja ilmastoresilienssin lisäämiseksi keskittyivät pääasiassa harmaaseen infrastruktuuriin, kuten sadevesiviemäreihin, penkereisiin tai tukimuureihin. Harmaa infrastruktuuri on kuitenkin harvoin kaikkein joustavin, kestävin tai kustannustehokkain ratkaisu. Sen sijaan suunnittelijat ovat alkaneet siirtyä käyttämään luonnon elementtejä ja prosesseja, joita kutsutaan luontopohjaisiksi ratkaisuiksi (engl. nature-based solutions, NBS).

– Suomessa ja Pohjoismaissa meillä on vielä mahdollisuus hypätä “huonoimpien” suunnittelukäytäntöjen yli monessa kaupunki- ja infrarakenteessa ja toteuttaa suoraan kestäviä ratkaisuja. Sään ääri-ilmiöt eivät ole vielä haastaneet meitä yhtä pahasti kuin muuta Eurooppaa, lisäksi olemme harvempaan asuttu maa, jossa luontoa ja siniviherverkostoja on onneksi säilynyt myös isoimmissa kaupungeissa, toteaa Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenny Asanti.

Swecon Urban Insight -raportissa Harmaasta vihreäksi – Kestokykyisempi kaupunki ja liikenneinfrastruktuuri luontopohjaisilla ratkaisuilla esitellään luontopohjaisten ratkaisujen etuja, innoittavia ja innovatiivisia hankkeita sekä käsitellään luontopohjaisten ratkaisujen eri osa-alueita infrastruktuurissa.

Harmaasta vihreäksi – luontoa hyödyntämällä säästetään yhteiskunnan kuluja

Pelkästään Euroopassa on yli 4,5 miljoonaa päällystettyä tietä ja 212 500 kilometriä rautateitä. Global Commission on the Economy and Climate -ryhmän mukaan vuosina 2015–2030 infrastruktuuriin odotetaan investoitavan maailmanlaajuisesti noin 85 biljoonaa euroa, jotta voidaan vastata kasvavien kaupunkien, maankäytön ja energian tarpeisiin.

– Luontopohjaiset ratkaisut luovat työpaikkoja, tarjoavat monipuolisia taloudellisia tuottoja ja rinnakkaishyötyjä ja ovat pitkällä aikavälillä kestävämpiä kuin perinteinen infrastruktuuri, sanoo yksi raportin kirjoittajista, Diego Luna Quintanilla, arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja strateginen suunnittelija BUUR Part of Swecossa Belgiasta.

Jokainen luonnon ennallistamiseen sijoitettu euro tuo 8–38 euron hyödyt. Luontopohjaiset ratkaisut ovat terveiden ekosysteemien ja vihreän infrastruktuurin tarjoamia luonnollisia ratkaisuja, jotka voivat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja kestokykyyn liittyviä etuja. Ilmanlaadun paraneminen, rankkasateiden myötä lisääntyvien hulevesien hallinta, helteiden aiheuttaman lämpösaarekeilmiön lieveneminen, luonnon monimuotoisuuden tukeminen sekä kaupunkilaisten liikuntapaikkojen lisääntyminen ja mielen hyvinvoinnin koheneminen ovat selviä esimerkkejä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyistä, jotka myös säästävät yhteiskunnan kuluja.

– Olemassa olevaa luontoa ja siniviherrakennetta on aina ensisijaisesti säilytettävä, hoidettava ja ennallistettava. Siniviherrakenteen puuttuessa tai sen poistuessa on pyrittävä luomaan uutta mikä on usein hyvin haastavaa mutta äärimmäisen tarpeellista. Luontopohjaiset ratkaisut osana kaupungin infraa ovat aina ja monelta kantilta katsottuna suositeltavia, Asanti jatkaa.

Sopeutumiskykyisempi kaupunki-infra digitaalisilla työkaluilla ja mallinnusta hyödyntämällä

Tieinfrastruktuurin parantaminen luontopohjaisilla ratkaisuilla on välttämätön askel kohti kestävien ja sopeutumiskykyisten kaupunkien rakentamista. Tavanomaiset rakennusmateriaalit, kuten asfaltti ja betoni, imevät lämpöä ja luovuttavat sitä hitaasti ympäristöön, kun taas vihreät ja siniset pinnat heijastavat lämpöä ja luovat kaupunkiin viileämpiä vyöhykkeitä. Luontopohjaiset ratkaisut ovat avainasemassa kestokykyisen infrastruktuurin kehittämisessä, koska ne suojaavat ennakoivasti tulvilta ja niillä on viilentävä vaikutus helteellä.

Teknologiaa ja digitaalisia työkaluja olisi hyödynnettävä sen varmistamiseksi, että luontopohjaiset infrastruktuuriratkaisut toteutetaan parhaisiin mahdollisiin paikkoihin ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Esimerkiksi Zinloze Verhardingstool on Swecon Alankomaissa kehittämä työkalu, jonka avulla voidaan laskea, kuinka paljon kaupungeissa on turhia päällystettyjä alueita ja läpäisemätöntä pintaa. Työkalu on osoittanut, että keskimäärin jopa 10 prosenttia kaikista Alankomaiden betonipäällysteistä on tarpeettomia.

Ruotsissa Sweco kehitti Grönytefaktor-työkalun edistämään luonnon monimuotoisuutta tiiviissä kaupungeissa. Se perustuu pisteytysjärjestelmään, jossa istutetut alueet, puut sekä viherkatot ja -seinät saavat korkeammat pisteet. Tukholmassa työkalua käytetään nykyään kaikkiin kaupungin alueella toteutettaviin uusiin hankkeisiin. Suomessakin Viherkerroin-työkalu on käytössä useilla eri kaupungeilla ja yleistyy enenevässä määrin.

Urban Insight -raportista löytyy esimerkkejä myös digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä luonnon lisäämiseksi kaupungeissa.