Kuntaliitto ja kunnat ehdottavat säätelyä sähköpotkulautapalveluihin - myös promillerajaa tarvitaan
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan sähköpotkulautailijoiden onnettomuuksista aiheutuu arviolta noin 275 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen noin 40 kunnasta koostuva skuuttiverkosto sekä Kuntaliitto toivovat lisää keinoja sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten toiminnan sääntelyyn.
–Nykyinen kaupunkien ja mikroliikennepalveluja tarjoavien yritysten yhteistyöhön perustunut sopiminen on tullut tiensä päähän, toteaa Turun kaupungin liikennepalvelupäällikkö ja skuuttiverkoston puheenjohtaja Risto Peltonen tiedotteessa.
Verkoston kunnat pitävät sähköpotkulautoja hyvänä uutena liikkumispalveluna, mutta niiden käyttöä tulee kehittää nykyistä turvallisemmaksi ja toimivammaksi. Kuntien tulee saada käyttöönsä entistä tehokkaampia lakisääteisiä työkaluja, lausunnossa todetaan.
–Jotta voimme huolehtia turvallisuudesta ja esteettömyydestä, tarvitsemme keinoja säädellä liikkumispalveluita, sanoo Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Lakikokeilu Norjan mallin mukaan
Kaupungit esittävät ratkaisuksi niin sanottua toimilupamallia eli mahdollisuutta kilpailuttaa mikroliikkumispalveluita määrä- ja laatukriteerien pohjalta. Kilpailutusmalli on osoittautunut toimivaksi esimerkiksi Norjassa.
–Tarvitsemme vähintään lakikokeilun sähköpotkulautayritysten ja muiden mikroliikkumisvälineiden toimilupamallista. Sen avulla voisimme testata uudenlaista säätelyä ja säätelyn toimivuutta, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.
Kokeilulaissa kunnille annettaisiin mahdollisuus määritellä palvelua tarjoavien yritysten ja lautojen tai polkupyörien enimmäismäärät. Lisäksi testattaisiin kunnan mahdollisuutta antaa sitovia sääntöjä yrityksille liittyen esimerkiksi ensisijaisiin pysäköintipaikkoihin keskustoissa, nopeusrajoitusalueisiin, pysäköintirajoitusalueisiin ja yöajan rajoituksiin.
–Tarvitsemme etenkin mahdollisuuden antaa yrityksille sitovia sääntöjä, joiden avulla voidaan säädellä muun muassa sähköpotkulautojen nopeusrajoituksia ja pysäköinnin järjestämistä, korostaa Hyvinkään kaupungin liikenneinsinööri Kimmo Kiuru tiedotteessa.
Myös Liikenneturva toimilupamallin kannalla
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää lakiluonnoksessaan muun muassa, että kevyiden sähköajoneuvojen pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä kiellettäisiin kokonaan. Pysäköinti olisi sallittua vain ajoradan reunassa tai kunnan osoittamalla pysäköintipaikalla.
Esityksen seurauksena yritykset olisivat riippuvaisia kunnan järjestämistä mahdollisuuksista, ja kuntien tulisi käyttää paljon resursseja esimerkiksi sähköpotkulautapalveluiden pysäköinnin järjestämiseen ilman tietoa tarjolle tuotavien lautojen määrästä.
Toimilupamalli olisi skuuttiverkoston kuntien ja Kuntaliiton mukaan ministeriön ehdotusta joustavampi ratkaisu. Siinä kunta voisi esimerkiksi ennakoida lautojen määrää, määrittää sallitut pysäköintipaikat esimerkiksi keskustassa tai oppilaitosten läheisyydessä ja velvoittaa yritykset ohjaamaan asiakkaansa käyttämään niitä.
–Toimilupajärjestelmä on ainoa keino, jolla voidaan puuttua vuokralautatoiminnan perusongelmaan eli lautojen liialliseen lukumäärään ja niiden kasautumiseen tietyille alueille. Työkalut ratkaisun löytämiseksi tulee antaa ongelmien eteen joutuneille kunnille, toteaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen tiedotteessa.
Promillerajalle vihreää valoa
Skuuttiverkoston kunnat ja Kuntaliitto ottavat lausunnossaan kantaa myös ministeriön esittämään promillerajaan. Niiden mukaan polkupyöräilylle ja kevyen sähköajoneuvon kuljettamiselle esitetty 0,5 promillen rajan asettaminen on perusteltua. Samoin uusien mikroliikkumista säätelevien liikenteenohjauslaitteiden säätäminen on tarpeen.
–Humalassa ei pitäisi olla asiaa minkään liikennevälineen kuljettajaksi, mutta laki ei tällä hetkellä riittävästi estä humalassa pyöräilyä tai sähköpotkulautailua. Tankojuopumuksella on kova hinta myös yhteiskunnallisesti, huomauttaa Liikenneturvan Anteroinen.
Liikenneturvan kysely kertoo, että promillerajaa sähköpotkulautailuun kannattaa myös 87 prosenttia suomalaisista. Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa yli tuhat ihmistä.
Ministeriön arviomuistion mukaan merkittävä osa sähköpotkulautaonnettomuuksista ja lähes joka kolmas pyöräilyonnettomuus tapahtuu humalassa. Tieliikenteen onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset yhteensä ovat muistion mukaan noin 2,7 miljardia vuodessa. Siitä lähes puolet (45 %) koostuu pyöräily- ja kymmenesosa sähköpotkulautaonnettomuuksista.
–Pelkästään pyöräilyn onnettomuuskustannuksiksi on LVM:n arviomuistiossa laskettu 1,238 miljardia ja sähköpotkulautailun onnettomuuskustannuksiksi 275 miljoonaa. Noista summista tankojuopumukseen liittyvien onnettomuuksien kustannukset olisivat siten puolen miljardin luokkaa, ynnää Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen tiedotteessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja sähköpotkulautailuun liittyen maaliskuun loppuun mennessä.
