Kunnanjohtajat: Turun tunnin junasta luopuminen lyhytnäköistä

Turun tunnin junan radanvarren kuntien johtajat pitävät Valtiovarainministeriön esitystä nopeista raidehankkeista luopumisesta lyhytnäköisenä. Ehdotus sisältyi ministeriön maanantaina julkaisemaan rakenne- ja menokartoitukseen. Tunnin junan kehittämisessä ovat mukana Espoo, Turku, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.

Mikäli nopeita yhteyksiä ei toteuteta, jää yhteiskunnalta saamatta merkittävät taloushyödyt, todetaan kuntien julkaisemassa tiedotteessa. Kunnat viittaavat viime viikolla julkistettuun selvitykseen, jonka mukaan Turun tunnin juna potentiaaliset vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ovat 30 vuoden aikana noin 5–6 miljardia euroa.

–Nopeat raideyhteydet ovat tulevaisuuden ratkaisu, jopa seuraavan sadan vuoden ajalle. Turun tunnin juna toisi koko radanvarren alueelle kasvua ja työpaikkoja. Lännen suunnan raideyhteydet eivät voi jäädä vain pikkuparannusten varaan. Pahimmillaan yhteyskäytävän kasvu hidastuu tai jopa pysähtyy, sanoo Turun pormestari Minna Arve tiedotteessa.

Valtiovarainministeriö vetoaa esityksessään raidehankkeiden hyöty-kustannuslaskelmiin sekä ilmastolaskelmiin. Kuntien mukaan selvityksissä ei kuitenkaan pystytty arvioimaan kaikkia hankkeiden hyötyjä. Lsäksi ilmastolaskelmissa ei otettu huomioon parhaimman teknologian käyttöönoton tuomia mahdollisuuksia vähentää päästövaikutuksia.

Radanvarren kunnat ovat sitoutuneet Turun tunnin juna -hankeyhtiöön merkittävillä taloudellisilla panostuksilla. Jo aloitettuihin hankkeisiin, kuten Espoon kaupunkirataan ja Turku-Kupittaa-väliin, on myös sidottu merkittävästi kuntien rahoitusta. Myös EU on rahoittanut hankkeita osana Turku-Helsinki-välin kokonaisuutta.

–Kunnat odottavat valtiolta pitkäjänteisyyttä. Nopeita raideyhteyksiä on edistetty jo kahdella hallituskaudella hyvässä yhteistyössä. Odotamme seuraavalta hallitukselta selvää linjausta läntisen raideyhteyden toteuttamisesta. On uskallettava investoida pitkäjänteisesti, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola tiedotteessa.

Kunnat korostavat, että tunnin junan vaihtoehdotkin vaativat merkittäviä rahallisia panostuksia. Nykyisen rantaradan kaksoisraiteistaminen maksaisi Väyläviraston arvion mukaan yli kaksi miljardia. Valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset jäädyttäisivät kuntien mukaan liikenneinfrastruktuurin kehittämisen vuosikausiksi.