HSY seuraa ilmanlaatua mm. Tapanilan pientaloalueella Helsingissä (Kuva: Ville Miettinen)

Puunpolton päästöt heikensivät viime vuonna pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin talvella, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) tiedottaa.

Puunpoltosta syntyy muun muassa terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä eli nokea. HSY:n mukaan puunpolton päästöt voivat muuttaa pientaloalueella ilmanlaadun yhtä heikoksi kuin pääteiden varsilla.

-HSY mittasi pientaloalueilla kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti viikonloppuiltaisin, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen sanoo tiedotteessa.

Mustaa hiiltä syntyy myös liikenteestä. Liikenteen pakokaasut nostavat mustan hiilen pitoisuuksia vuoden ympäri, erityisesti arkipäivisin ruuhka-aikoina.

HSY:n mukaan puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni sopii erityisen hyvin puunpolton päästöjen seurantaan, sillä se on pääosin peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Liikenteen päästöjen vaikutus bentso(a)pyreenin pitoisuuksiin on hyvin vähäinen.

– Mittauksissamme näkyi, että terveydelle haitallisen bentso(a)pyreenin pitoisuudet nousivat korkeiksi kylminä talvipäivinä pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta tulisijoissa, Saija Korhonen sanoo.

Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa.

HSY muistuttaa, että puunpolton päästöihin voi kukin vaikuttaa omilla tulisijan käyttötavoillaan. Lisäksi uudet tulisijat tuottavat pääsääntöisesti vähemmän päästöjä kuin vanhat. Myös sääolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon puuta poltetaan ja miten päästöt pääsevät sekoittumaan ilmassa. Kylminä talvina puuta poltetaan paljon ja päästöt jäävät helposti leijumaan hengitysilmaan.

Autoilu lisääntyi, samoin autoilun päästöt

Autoilu lisääntyi koronahiljennyksen jälkeen, samoin pakokaasuista peräisin oleva typpioksidi

HSY:n mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat vuonna 2022 erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen.

Vuosina 2020–2021 koronapandemia vähensi selvästi ihmisten liikkumista ja siten myös liikenteen päästöjä.

– Pakokaasujen pitoisuudet nousivat selkeästi viime vuonna ilmanlaadun mittausasemillamme, jotka sijaitsevat vilkkaan liikenteen läheisyydessä, Saija Korhonen sanoo.

Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasupäästöt ovat kuitenkin laskeneet autokannan uudistumisen ja sähköistymisen takia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *