Poistotekstiilejä kirjastoon: "Yllätti, että asiakkaamme ovat näin innokkaita kierrättämään tekstiilejä"
Poistotekstiilillä tarkoitettaan käyttökelvottomia vaatteita ja kodintekstiileitä, mutta esimerkiksi matot ja topatut tekstiilit, kuten toppatakit, tyynyt ja peitteet eivät sovellu kierrätettäviksi. (Kuva: HSY)
Vuoden alusta alkaen joka kunnassa kuuluisi olla vastaanottopiste, jonne kuntalaiset voivat tuoda käyttökelvottomat tekstiilinsä. Kun Pertunmaan kirjastossa alkaa poistotekstiilien rullakkokeräys vielä tämän kuun aikana, on jokaisessa Kymenlaakson Jätteen omistajakunnassa oma vastaanottopisteensä.
–Kymenlaakson seudulla olemme valmistautuneet pian kaksi vuotta uuden jätelain mukaiseen velvoitteiseen poistotekstiilien keräyksestä, kertoo vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä.
Vuoden alusta alkaen jokaisessa kunnassa kuuluisi olla vastaanottopiste, jonne kuntalaiset voivat tuoda puhtaat ja kuivat, mutta käyttökelvottomat vaatteensa ja kodintekstiilinsä.
Alkuun Kymenlaakson Jäte otti poistotekstiilejä vastaan muutamalla jäteasemalla.
–Jäteasemat sijaitsevat taajamien ulkopuolella, ja autottomille poistotekstiilien tuominen sinne on hankalaa. Siksi järjestämme nyt lisäksi rullakkokeräyksiä kirjastoissa.
Poistotekstiilin keräykselle on ollut Kymenlaaksossa kysyntää, sillä viime syksystä alkaen jokainen rullakko on tyhjennetty kerran viikossa, Leppälä kertoo.
–Se vähän jopa yllättikin, että asiakkaamme ovat näin tietoisia ja innokkaita kierrättämään tekstiilejä.
Kymenlaaksossa työvalmennussäätiöt Parik ja Sotek esilajittelevat tekstiilit. Sen jälkeen tekstiilijäte toimitetaan Paimioon. Siellä sijaitsee maamme ainoa kuluttajilta tulevan poistotekstiilin jätteenkäsittelylaitos. Sen omistaa kiertotalousyritys Rester.
Poistotekstiileille liki 250 vastaanottopistettä
Vaikka Kymenlaaksossa tekstiilit ovat kiertäneet pian pari vuotta, on poistotekstiilin keräys valtaosalle kunnallisista jäteyhtiöistä ja niiden asiakkaista vielä varsin uusi asia.
–Tekstiilijätteen kierrätyksestä ei voida vielä kaikkialla Suomessa puhua, sillä poistotekstiilejä vasta kerätään, esilajitellaan ja varastoidaan, kertoo Suomen Kiertovoima ry:n viestintäpäällikkö Kaisa Halme.
Koko maasta löytyy nyt lähes 250 poistotekstiilin vastaanottopistettä. Ne ovat lisääntyneet vauhdilla, sillä vielä vuodenvaihteessa vastaanottopisteitä oli hieman yli sata.
–Eteläisin on Rosk’n Rollin Hangon Suursuon jäteasemalla ja pohjoisin löytyy Suomi-neidon hyppysistä Lapecon Kilpisjärven Ecoasemalta.
Poistotekstiilin vastaanotto on asiakkaille maksutonta. Kuntien jätelaitoksille keräyksen järjestäminen, esilajittelu ja kuljetus aiheuttaa kuitenkin kuluja, Halme muistuttaa.
Kysyntää etenkin kierrätysvillalle
Uusiokuidulle alkaa olla jo kysyntää, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) asiakkuusvastaava Anna Garton.
Resterin käsittelylaitoksen yhteydessä Paimiossa toimii myös LSJH:n kuidunavauslinjasto, jolla kuluttajilta saadut poistotekstiilit jalostetaan kierrätyskuiduksi.
–Kotimaassa on hyvät valmiudet kierrätysvillan hyödyntämiseksi. Kehräämöt yhdistävät sitä suomalaisen lampaan villan kanssa.
Gartonin mukaan myös puuvillapohjaisten kuitujen jatkojalostus kiinnostaa tekstiilialan toimijoita. Tekokuitujen osalta tuotekehitys on vielä kesken.
Langan lisäksi kierrätyskuidusta voidaan valmistaa muun muassa kuitukankaita, eristeitä, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita sekä komposiitteja.
Aloite tuottajavastuusta hillitsi investointeja
Viime keväänä EU-komissio julkaisi kiertotalouspaketin aloitteet ja ne koskevat myös tekstiilejä, kertoo erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.
–Komission tavoitteena on järjestää tekstiilijätteille tuottajavastuu, ja se on hillinnyt kuntia investoimasta poistotekstiilin keräykseen ja käsittelyyn.
Tuottajavastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että tekstiilin tuottaja vastaa poistotekstiilin keräyksestä ja kierrätyksestä syntyvistä kuluista.
–Kuntien panostukset tekstiilien keräykseen ja kierrätykseen olisivat olleet nykyistä suuremmat, jos vastuut olisivat olleet selkeät. Nyt epävarmuus tuottajavastuusta iski juuri, kun olisi pitänyt investoida.
Innala uskoo, että tekstiilijätteen tuottajavastuu tulee, mutta milloin ja millaisena, se on iso kysymys.
–Meillä saattaa olla jo tänä vuonna käsittelyssä joku luonnos, hän arvioi.
Kuntavetoisten jäteyhtiöiden kannalta tuottajavastuu ei ole välttämättä kehno ratkaisu, mikäli yhtiöt voivat jatkaa poistotekstiilin keräystä ja käsittelyä, mutta laskun maksaisi tuottaja.
