Vuosaaren biolämpölaitos korvaa merkittävän osan muutaman kuukauden päästä suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kaukolämmön tuotannosta. (Kuva: Helen Oy)

Vuosaaren biolämpölaitos on aloittanut lämmöntuotannon suunnitelmien mukaisesti lämmityskaudella 2022–2023. Kaukolämpöverkkoon laitos on tuottanut biomassalla lämpöä 9. joulukuuta lähtien.

Biolämpölaitos korvaa merkittävän osan 1. huhtikuuta 2023 suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kaukolämmön tuotantomäärästä, ja se tasapainottaa lämpöenergian hinnanvaihteluita.

Hanasaaren sulkemisen myötä Helsingin kaupungin kokonaispäästöt laskevat noin 20 prosenttia. Hanasaaren lämmöntuotantoa korvataan biolämpölaitoksen lisäksi myös muulla tuotannolla, kuten erilaisilla hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävillä lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla sekä energian varastoinnilla.

Biolämpölaitoksen kaukolämpöteho on yli 260 megawattia, ja sen tuottama kaukolämmön energia vastaa noin neljännestä Helenin kaukolämmön tuotannosta. Laitos vähentää hiilidioksidipäästöjä 700 000 tonnia vuodessa. Vuosaaren biolämpölaitos on tärkeä osa hajautettua ja kestävää energiajärjestelmää ja täydentää osaltaan Helenin monipuolista energiapalettia.

– Vuosaaren biolämpölaitos on yksi suurimmista projekteistamme ja tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalisuutta, jonka olemme asettaneet tavoitteeksemme vuoteen 2030 mennessä. 2020-luvulla tuottamamme kaukolämpö pohjautuu suurelta osin erilaisilla lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla ja kestävällä biomassalla tuotettuun energiaan, sanoo Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen.

– 2030-luvulla lisäämme polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuutta lämmöntuotannossa ja biomassan osuus tulee vähenemään. Myös datalla ohjaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tekoälyn ja älykkään verkon avulla pystymme jatkossa optimoimaan lämmön tuotantoa, jakelua ja kulutusta tehokkaammin, sanoo Timo Aaltonen Helenin tiedotteessa.

Laitos korvaa merkittävän osan suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kaukolämmön tuotannosta

Vuosaaren biolämpölaitoksen suunnittelun lähtökohdiksi otettiin korkea käytettävyys, energiatehokkuus ja laitoksen muunneltavuus erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Laitos ei tuota sähköä, mutta se on muunnettavissa yhdistetyksi kaukolämmön ja sähkön tuotantolaitokseksi investoimalla erilliseen turbiinilaitokseen.

Muuntautumiskykynsä ansioista moderni laitos mahdollistaa myös erilaisten polttoaineiden hyödyntämisen. Tulevaisuudessa siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa, vedyn tuotantoa ja Power-to-X-teknologioita (P2X).

Uudessa biolämpölaitoksessa energiatehokkuus on viety äärimmilleen. Laitoksen polttoaineteho on 220 megawattia ja laitoksesta saadaan yli 260 megawattia kaukolämpötehoa, jolloin hyötysuhde on noin 120 prosenttia. Kattilassa lämpötila on noin 700–900 astetta, mutta laitoksen 80 metriä korkeasta piipusta tulee ulos parhaimmillaan noin 11-asteista savukaasua.

– Kattilan jälkeinen savukaasujen lämmön talteenotto saadaan maksimoitua ja lähes kaikki niiden sisältämä vesihöyry lauhdutettua erillisen lämmöntalteenottolaitoksen ja siihen kytkettyjen absorptiolämpöpumppujen avulla, kertoo projektijohtaja Antti Saikkonen.

– Lämmöntalteenottolaitoksella tapahtuva savukaasujen vesihöyryn lauhduttaminen mahdollistaa noin 120 prosentin hyötysuhteen. Vedenkäsittelylaitoksen ansiosta ei synny jätevettä ja lämmöntalteenottolaitoksella syntyvä lauhdekin hyödynnetään. Valitut ratkaisut tekevät Vuosaaren biolämpölaitoksesta Suomen energiatehokkaimman laitoksen. Piipusta poistuvien savukaasujen massasta enää alle yksi prosentti on vesihöyryä, Antti Saikkonen sanoo.

Kestävää bioenergiaa luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen

Helen julkaisi biodiversiteettistrategiansa vuonna 2022. Sen visiona on pyrkiä pitkällä tähtäimellä nettopositiivisuuteen eli siihen, että toiminnasta aiheutuvat luontovaikutukset ovat pienemmät kuin nykytilanteessa.

Strategian tärkeitä kehityskohteita on vesivoiman tuotannon ja energiainfrastruktuurihankkeiden lisäksi bioenergian hankinta. Tavoitteena on, että 100 prosenttia hankitusta biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puupolttoaineet ovat sertifioiduilta toimittajilta (esim. PEFC, FSC tai SBP) ja alkuperävalvottuja. Helen edellyttää myös polttoainetoimittajilta kestävän metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tuotantoa.

Vuosaaren biolämpölaitos on suunniteltu siten, että se kykenee käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia biomassajakeita. Pääpolttoaineita ovat erilaiset metsähakkeet ja metsäteollisuuden sivutuotteet, kuten kuori ja puru.

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta, vaan energiaksi käytettävät jakeet ovat hakkuiden, metsänhoidon sekä saha- ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Metsähaketta valmistetaan hakkuiden sivutuotteista, kuten oksista ja pieniläpimittaisesta harvennuspuusta.

Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat muun muassa puun kuori ja sahanpuru ja kiertotalousjakeita taas esimerkiksi kierrätys- ja purkupuu. Hankintaa tehdään pääsääntöisesti kotimaasta ja täydennetään tarpeen mukaan tuonnilla esimerkiksi Itämeren alueen maista.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.