Metroliikenne uudella osuudella käynnistyy lauantaina 3.12. kello 4.56, jolloin ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta. Uusi osuus asemineen vihitään käyttöön Kivenlahden aseman laiturialueella ennen ensimmäisen metrojunan lähtöä kello 4.40. Aseman ovet avataan kello 4.30. (Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy)

Länsimetron rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja monien viivästysten jälkeen Länsimetron ensimmäinen osuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään avautui liikenteelle marraskuussa 2017.

Länsimetron loppuosuuden eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

Uuden osuuden matkustajaliikenne alkaa lauantaina 3.12. kello 4.56, jolloin ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta. Uusi osuus asemineen vihitään käyttöön Kivenlahden aseman laiturialueella ennen ensimmäisen metrojunan lähtöä kello 4.40. Aseman ovet avataan kello 4.30.

Pituutta koko Länsimetrolla on 21 kilometriä ja kun mukaan lasketaan raiteet Itä-Helsingistä, mittaa Helsinki-Espoon metrolle kertyy 43 kilometriä. Asemia on yhteensä 30 kappaletta.

Toisin kuin Länsimetron ensimmäinen vaihe, loppuosuus valmistui hankesuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti aikataulussa.

– Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi sanoo metron tiedotteessa.

Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita.

– Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

– Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen.

– Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia, Jaakko Naamanka sanoo.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa.

– Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus, Jaakko Naamanka kertoo.

Länsimetro Oy luovutti jo aiemmin Matinkylä–Kivenlahti -osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Edit: 5.12. klo 9.53 oikaistu metron kokonaispituudeksi 43 km ja asemien lukumääräksi 30.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *