Suomen surkein kylätie löytyi Pohjois-Pohjanmaalta Siikajoelta. (Kuva: Olli Alakorva)

Suomessa etsittiin lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailun järjestivät Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry.

Kilpailulla haluttiin kiinnittää huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan sekä tiestön kunnon vaikutuksiin Suomen huoltovarmuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen.

Kuvakilpailun voittajaksi kahdeksasta finalistista valikoitui valokuva, joka on otettu Pohjois-Pohjanmaalla, Siikajoella, Siikajoentien (maantie 807) soratiepintaisella osuudella. Suomen surkein kylätie valittiin Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen yleisöäänestyksellä.

Kuvatulla tieosuudella soratien kantavuus on pettänyt ja auto on vajonnut pohjaansa myöten. Tie on sorapintaiselta osuudeltaan vähäliikenteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus. Kyseisen tien päällystetyt osuudet ovat Väyläviraston rekisterin mukaan erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Soratieosuudesta ei valitettavasti voi sanoa samaa.

– Aina se on ollut kuoppainen, ja sen kanssa on eletty, mutta nyt kunto on suorastaan romahtanut. Isoimmat kuopat ovat ulkopaikkakuntalaisille jopa vaarallisia, kertoo kuvan kilpailuun ilmoittanut valokuvaaja Olli Alakorva kilpailun järjestäjien tiedotteessa.

– Aikaisemmin tie on ollut kohtalaisen hyvä, kun siitä on huolehdittu paremmin, ja lanattu tarpeeksi usein. Ennen hyvin hoidettuna tietä pidettiin jopa parempana kuin lähitienoon huonoja asfaltteja, etenkin talvisin, Alakorva sanoo.

– Suomen Surkein Kylätie kuvakilpailulla haluamme saada huomiota huonokuntoiselle tieverkolle,  Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen sanoo.

Nykyinen budjettirahoitus ei riitä teiden kuntoon laittamiseen ja kunnossapitämiseen. Kuvakilpailun sato, toistasataa kuvaa, todistaa, että tieverkko murenee ympäri Suomea.

– Vähäliikenteisellä tieverkolla päällystäminen tapahtuu noin kerran 150 vuodessa ja sorateiden kunnossapitäminen ei kuulu ykkösprioriteetteihin.  Murenevat päällysteet ja huonokuntoinen soratietieverkko on monin paikoin ylisukupolvinen kokemus, Raitanen sanoo.

– Tienpitäjät tekevät vähällä rahalla sen mikä on tehtävissä. Nyt tarvitaan päättäjiltä lisää rahaa, Raitanen jatkaa.

– Tämä kilpailu tekee näkyväksi maaseudun infran arkirealismin. Luovutimme liikenne- ja viestintäministeri Harakalle kilpailukuvista laaditun kuvakalenterin, jotta tilanne ei pääse unohtumaan, kertoo Suomen Kylät Ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yksikön päällikkö Risto Leppänen kommentoi Suomen surkeimmaksi valitun kylätien kuntoa: – Kyseessä on ELY-keskuksen ylläpitämä vähäliikenteinen soratie, jonka liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.

– Kuvan soratie on ns. rakentamaton tie ja kantavuudeltaan heikko, jonka rakennekerrokset eivät vastaa nykytarpeita. Kuvan mukainen tilanne soratiellä on ikävä kyllä mahdollinen, joskaan ei kuvaa koko tiejakson kuntoa. Pääosa Siikajoen kylän ja Revonlahden välisestä liikenteestä käyttää Siikajoen pohjoispuolista päällystettyä maantietä, joka on hiljattainen kunnostettu, Leppänen kertoo.

– Sorateillä ja muulla alemmalla tieverkolla vastaavia yksittäisiä ongelmakohtia voi esiintyä etenkin raskaan liikenteen kuormituksen vaikutuksesta varsinkin kelirikkoaikana keväisin ja syksyisin. ELY-keskuksella on valitettavan vähän rahoitusta tehdä runkokelirikkokorjauksia suhteessa sorateiden laajuuteen ja kunnostustarpeisiin. Myöskään päällysteiden uusiminen alemmalla verkolla ei ole mahdollista nykyisellä rahoituksella.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.