Puhdas juomavesi halutaan turvata myös tulevaisuudessa. (Kuva: Kirsi Riipinen)

Vesihuoltouudistuksessa etsitään parhaillaan ratkaisuja vesihuollon uudistamiseen ja muutosten ennakointiin. Tarkoituksena on taata turvallinen ja laadukas vesihuolto tulevaisuudessakin.

Vesihuollon korjausvelka on kasvamassa nopeasti, mikä voi tarkoittaa isojakin vesimaksujen korotuksia.

On laskettu, että vuotuinen kokonaisinvestointitarve vuoteen 2040 asti olisi vuosittain 777 miljoonaa euroa, josta vesihuoltoverkostojen osuus olisi noin 480 miljoonaa.

Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta sanoo, että investointien kokonaisuuden suunnittelua haittaa vesilaitosten hajanaisuus. Pelkästään kunnallisia vesihuoltolaitoksia on noin 400, sillä talousveden tuotantolaitokset ja jätevedenpuhdistamot on saatettu eriyttää omiksi yksiköikseen.

Osuuskuntamuotoisia laitoksia on puolestaan pitkälti yli 1 000. Pienimmät osuuskunnat saattavat toimittaa vettä vain muutamaan kymmeneen kiinteistöön.

Valtio myönsi jossakin vaiheessa runsaasti avustuksia osuuskuntamuotoiseen toimintaan, mikä kasvatti niiden lukumäärää.

– Jäi kuitenkin miettimättä, miten osuuskuntamuotoisia vesilaitoksia hoidetaan jatkossa tai esimerkiksi millaisella osaamisella niitä huolletaan. 

Kunnat ovat perinteisesti halunneet pitää vesihuoltoa ohjaksissaan, ja julkista toimijaa toivottiin myös parin vuoden takaisessa kansalaisaloitteessa. Aloitteen avulla haluttiin varmistaa, ettei vedellä tehdä yksityistä bisnestä.

Innala huomauttaa, että nykyistä hajanaista rakennetta on vaikea muuttaa. Olisi keksittävä kestäviä ratkaisuja, kuinka vesihuoltolaitostoimintaa voitaisiin järkevöittää joko laitoskokoja kasvattamalla, lisäämällä muutoin yhteistyötä laitosten kesken tai parantamalla mahdollisuuksia ostopalveluihin.

Tilannetta mutkistaa, että etenkin osuuskuntamuotoisten laitosten talouden hallinnassa ja kunnossa on vaihtelua. Tuskinpa mikään kunta haluaa omistukseensa huonosti hoidettuja laitoksia, joiden joko talouden tai verkoston kuntoon saattaminen voisi tulla kalliiksi.

Ongelmavyyhtiin kuuluu sekin, että kaikki toimijat eivät nykyisellään välttämättä noudata velvoitteita eikä valvonta ole kovin tehokasta.

– Alalla on havaittu, ettei sanktioita seuraa, vaikka jättäisi jonkin velvoitteen tekemättä.

Fiksuun yhteistyöhön

Vesihuoltouudistuksessa pohditaan muun muassa vesihuollon talouden kohentamista kuntoa ja pitkän aikavälin investointisuunnitelman laatimisen velvoitteita. 

– Tilannetta ei tulisi pohtia ainoastaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi vaan huomattavasti pidemmälle. Ehkä samalla saadaan toimijoita pohtimaan, kuinka asioita voisi tehdä fiksusti yhteistyössä, Innala sanoo.

Pitkän aikavälin suunnittelu auttaa hahmottamaan investointitarpeita ja niiden tuomia kustannuksia. Tuolloin myös mahdollisia vesimaksujen korotuksia on helpompi porrastaa pidemmälle aikavälille.

– Vesihuollon palvelut tulee kattaa Suomessa maksurahoituksella, verovaroja niihin ei tule käyttää

Direktiivi nopeasti voimaan

Vesihuoltoon tulee painetta myös Euroopan unionista. EU:n tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Myös jätevesidirektiivi on tarkoitus uudistaa lähivuosina.

Juomavesidirektiivin myötä kunnille tulee lisää juomaveden laadun, valvonnan ja riskienhallinnan sekä veden laadusta tiedottamiseen liittyviä tehtäviä.  

Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan ensi vuoden alkuun mennessä. Siihen sisältyvät lakimuutokset ovat eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä tällä viikolla.

Erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Kuntaliitosta kertoo, että muutoksia on tulossa terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakiin sekä markkinavalvontalakiin.

– Kunnille on tulossa lisätehtäviä, muun muassa yksityiskohtaista raportointia, Mäntynen sanoo.

Lisää töitä on tulossa muun muassa terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesihuoltolaitoksille tulee lisätehtävänä esimerkiksi raakaveden riskiarviointia sekä vedenlaatutietojen raportointia.

Lakimuutoksia on tehty hyvässä hengessä. Direktiivi sallii jonkun verran joustoa ja joitakin säädöksiä on kansallisessa lainsäädännössä saatu joustavammiksi.

Muutokset menevät eduskuntaan budjettilakina, mikä käytännössä tarkoittaa, että kunnille korvataan lainsäädännön muutoksista aiheutuvat kustannukset valtionosuuksina.

– Kun talousveden laadun valvontaa ja riskienarviointia koskevaa lakimuutosta valmisteltiin edellisen kerran, kunnilta jäivät niille kuuluneet lisäresurssit saamatta. Nyt on pidettävä huolta, että kunnat varmasti saavat lisäresurssinsa, Mäntynen sanoo. 

Ongelmat selville ennen niiden toteutumista

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Teemu Eriksson kysyy tuoreessa blogissaan, entä jos meillä ei olisi puhdasta vettä.

– Näkyvissä on tilanteita, joissa korjausvelka voi päästä kasvamaan tasolle, jossa riskit nousevat. Myös yhteiskunnan muutokset vaikeuttavat infrastruktuurin ylläpitämistä, kun vähenevän väestön alueilla maksajia ja käyttäjiä on vähemmän eikä verkon uusimiseen tai parantamiseen ole oikein varaa.

– Vastaukset ongelmiin on syytä löytää ennen niiden toteutumista, hän huomauttaa kirjoituksessaan.

Hänen mukaansa ongelmia ei odotella sormi suussa, vaan valtionhallinto, kunnat ja vesilaitokset varautuvat muutoksiin ja korjausvelkaan.

– Vesihuoltoon voi kohdistua myös muita uhkia ja häiriöitä, joihin on varauduttava, koska vesihuollon on toimittava kaikissa olosuhteissa. 

Hän muistuttaa, että asia ei ole pelkästään vesilaitosten asia: päätöksentekijöillä on välttämätön rooli vesihuollon häiriöttömyyden turvaamisessa Suomessa.

Vesihuollosta on oma seminaarissa keskiviikkona, jossa kysytään, onko korjausvelka tulevaisuuden uhka. Mukana puhumassa on muun muassa ministeriöiden, Kuntaliiton ja vesilaitosten edustajia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.