Kunnanjohtajat perustivat uuden tuulivoimaverkoston ja pian selvitysmies tutkii alan kehitysnäkymiä – "Verkostona tuulivoimakunnilla on suuremmat muskelit"
Suomessa on noin sata kuntaa ja kaupunkia, joissa on tuulivoimaa. (Kuva: Suomen tuulivoimayhdistys)
Toissa viikon Kuntamarkkinoiden yhteydessä 16 kunnanjohtajaa perusti Suomen tuulivoimakuntien verkoston. Suomen tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa kerrotaan myös, että verkoston tavoitteena on yhteinen edunvalvonta.
Lisäksi verkoston tavoitteina on jakaa kuntien osaamista ja hyviä käytäntöjä, oikaista vääriä uskomuksia sekä myös edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa.
– Pidämme tärkeänä, että kunnille ja kaupungeille on nyt perustettu foorumi. Kunnanjohtajat pääsevät vaihtamaan tuulivoimaan liittyviä kokemuksia ja jakamaan hyviä käytänteitä, Suomen tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie sanoo alan edunvalvontajärjestön tiedotteessa.
Verkostoon päätettiin ottaa mukaan myös kuntia, joissa on tuulivoimakaavoitus vasta vireillä.
– Tarkoituksena on ollut luoda kunnanjohtajille paikka, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä kollegoiltaan apua ja lisänäkökulmia, jos joku asia vaatii omassa kunnassa ratkaisua. Olemme alalla iloisia, että tällainen verkosto on syntynyt, Paalatie jatkaa.
Tuulivoima on paikallisten yhteinen asia
Tuulivoimakunnille on tärkeää, että esimerkiksi tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä tuulivoimalan sijaintikuntaan, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala huomauttaa.
– Kiinteistövero on taloudellisessa mielessä kunnille tärkeää, mutta erityisen suuri vaikutus sillä on paikalliseen hyväksyttävyyteen. Tuulivoiman vaikutukset ovat hyvin paikalliset ja siksi paikallisten täytyy voida kokea saavansa siitä välitöntä hyötyä, vastavalittu verkoston puheenjohtaja Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala arvioi.
– Yhtenäisenä verkostona tuulivoimakunnilla on suuremmat muskelit vaikuttaa tuulivoimatuotantoon liittyviin merkittävimpiin edunvalvontakysymyksiin. Siksi tällainen verkosto on erinomaisen tarpeellinen. Kiitän Suomen tuulivoimayhdistystä toiminnan alkuaskeleiden fasilitoinnista.
Suurin osa voimaloista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tuulivoimateknologian kehittyessä tuulivoimaa rakennetaan yhä enemmän myös Sisä-Suomeen, mutta Itä-Suomen kuntien tuulivoimaprojektit törmäävät vielä ratkaisemattomiin, maanpuolustuksellisiin tutkahaasteisiin.
Kuntajohtajien verkoston yhtenä tavoitteena on olla vaikuttamassa Itä-Suomen tutkakysymyksen ratkaisuun, jotta itärajan lähialueiden tuulivoimapotentiaali voitaisiin hyödyntää.
Tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa kerrotaan myös verkoston edistävän sitä, että Itä-Suomen seuduilla sijaitsevilla kunnilla olisi tasavertaisesti mahdollisuus saada tuulivoimainvestointeja alueelleen.
Tasaisemmin sijoittuvat tuulivoima-alueet olisivat myös nykyisten tuulivoimakuntien etu, uusi verkosto on linjannut.
Arto Räty selvitysmiehenä
Kaksi päivää Suomen tuulivoimakuntien verkoston perustamisesta kului, kun viime perjantaina, työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö tiedottivat kutsuneensa selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen lisäämistä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.
Tuulivoimarakentamisen edellytykset Suomessa eivät ole lähtökohdiltaan alueellisesti tasa-arvoisia. Tuulivoimaloiden haittavaikutukset niiden ympäristölle ja lakisääteiselle viranomaistoiminnalle arvioidaan tapauskohtaisesti, ministeriöiden tiedotteessa kerrottiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja puolustusministeriö ovat yhteistyössä jo aiemmin tilanneet erillisen selvityksen puolustusvoimien puoltamien tuulivoimahankkeiden toteutumisen esteistä. Selvityksen on tarkoitus valmistua vielä kuluvan syyskuun aikana.
Nyt aloitettava selvitystyö keskittyy itäiseen Suomeen. Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa mahdolliset tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotta aluevalvontaan liittyviä tuulivoimarakentamisen hidasteita ja esteitä voisi purkaa.
Selvitystyö aloitetaan lokakuun alussa ja siihen liittyvä arvio ja toimenpide-ehdotukset on esitettävä työ- ja elinkeinoministeriölle, puolustusministeriölle ja ympäristöministeriölle tammikuun loppuun mennessä, kyseiset ministeriöt tiedottavat.
Verkoston kunnissa yli 360 tuulivoimalaa
Suomen tuulivoimakuntien verkosto valitsi puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa kahden vuoden toimikaudelle.
Varapuheenjohtajiksi valittiin kunnanjohtajat Marjukka Manninen Pohjois-Pohjanmaan Iistä, Mika Simoska Lapin Tervolasta ja Jussi Niinistö Etelä-Pohjanmaan Kannuksesta.
Perustamisvaiheen 16:ssa kunnassa on yhteensä 33 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista eli yli 360 tuulivoimalaa.
Kannus sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, ei Etelä-Pohjanmaalla.
Tuulivoima on monitahoinen asia. On hyvä, että kuntasektorilla katsotaan asioita kokonaisvaltaisesti. On lyhytnäköistä tuijottaa vain kiinteistöverotuloihin. On avoimesti selvitettävä ,myös ympäristöhaitat ja ongelmat ennakkoon silloin, kun tuulivoimala puretaan ja alkuunpanija on kadonnut. Metsää ja vihreää luontoa katoaa tie- ja sähköjohtoverkoston alle paljon. Myös maanomistajien oikeusturva on syytä selvittää.
Tuulivoima ei ole ongelmatonta ollenkaan. Onko nyt alussa hämäysyrittäjät luomassa hyvää imagoa, mutta katoavat ongelmien tullen ja kulut jäävät kunnille?