Kiertotalous kuuluu kilpailun voittajan Tampereen kaupungin kestävyystavoitteisiin, ja kaupungin tähtäimessä on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa Naistenlahden voimala, jonka uudessa yksikössä Naistenlahti 3:ssa hiilidioksidipäästöt laskevat merkittävästi ja uusiutuvien energialähteiden osuus nousee. (Kuva: Ville Miettinen)

Suomen ensimmäinen kiertotaloutta tukeva, todellisessa rakentamiskohteessa testattu ja kehitetty, infrarakentamisen hankintamalli toi Tampereen kaupungille voiton kilpailussa, jossa etsittiin kuntien parasta kiertotaloustekoa.

Voittaja julkistettiin palkintojenjakotilaisuudessa viime viikolla Kuntamarkkinoilla.

Uutta hankintamallia sovellettiin Tampereen Yliopistonkadun kunnostuksessa. Hankkeessa onnistuttiin uusiokäyttämään ja kierrättämään paikalla olevia materiaaleja. Kierrätysmateriaalien osuus on lopulta noin 70 prosenttia, ja reunakivet, graniittilaatat ja nupukiveykset saatiin kierrätettyä kokonaisuudessaan.

Suunnittele ja Toteuta -urakkamallin (ST) ansiosta urakoitsijaksi valittu Turtolan Kaivin pääsi vaikuttamaan toteutustapoihin jo suunnittelussa, jonka aikana tehdään noin 90 prosenttia kiertotaloutta mahdollistavista ratkaisuista. Urakoitsija pystyi esimerkiksi arvioimaan, missä tilanteissa katurakenteista oli tarpeen uusia vain pintaosat eikä kaikkia rakenteita metrin syvyydeltä. Toimivia rakennekerroksia ei uusittu.

Perinteiseen rakennekerrosten uusimiseen verrattuna säästyi noin 6 000 kuutiota kaivamista ja saman verran kiviaineksia. Samalla optimoitiin urakan läpimenoaikaa ja liikennehaittaa.

-Voittajan vahvuus on yhteiskehittäminen ja rohkea kokeilunhalu, jolla saatiin tulosta aikaan. Voittaja osoittaa, että fiksuilla ja kehittyneillä hankintatavoilla on merkitystä, kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta sanoo tiedotteessa.

Projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen Tampereen kaupungilta sanoo, että lisäämällä kunnianhimoiset kiertotalouden tavoitteet infrarakentamisen hankintoihin saadaan vietyä koko alaa kohti käänteentekevää kestävyyttä.

– Kiertotalouden kriteerien ja hankintamallin avulla lisätään materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä, ja myös kuorma-autoliikenne vähenee huomattavasti. Mallia saa vapaasti hyödyntää muissakin kaupungeissa. Olemme todella iloisia ja ylpeitä kilpailun voitosta, Tuukkanen sanoo.

Kilpailulla kannustettiin kuntia tarttumaan hyviin käytäntöihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra.

Kunniamaininnan kilpailussa saivat Lounais-Suomen jätehuolto, Lahden kaupunki, Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy ja Riihimäen kaupunki.

Kilpailun voittajat valitsi raati, johon kuuluivat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.