Kunnat eivät aio supistaa palveluja sähkön säästämiseksi - investoinnit energiatehokkuuteen etusijalla
Uimahallissa kunnat voivat säästää energiaa esimerkiksi laskemalla allasveden lämpötilaa ja rajoittamalla saunojen käyttöaikoja. (Kuva: Lappeenrannan kaupunki)
Sähkön säästäminen tuskin johtaa mittavaan palvelujen supistamiseen kunnissa, arvioi Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
–Kynnys palveluiden käytön rajoittamiseen on aika suuri, mutta siitäkin varmasti käymme johtoryhmässä keskustelua suurten lämmitettävien tilojen osalta.
Paljon energiaa kuluttavia kohteita Lappeenrannassa ovat Räsäsen mukaan muun muassa uimahallit, liikunta- ja kulttuuritilat sekä tekojääradat.
Kuntaliiton tuore kysely kertoo samaa viestiä. Kyselyyn vastanneista 80 manner-Suomen kunnasta 14 prosenttia on päättänyt tai harkitsee palvelupisteiden tai toimipaikkojen sulkemista.
Suosituin energiansäästökeino on kyselyn mukaan investoinnit. Kunnista 75 prosenttia aikoo säästää investoimalla esimerkiksi lämpövuotojen tukkimiseen, led-valaistukseen tai rakennusautomaatioon.
Lappeenrannan kaupungin johtoryhmä käsittelee ensi viikon maanantaina toimia, joilla kaupunki aikoo varautua energiakriisiin. Listalla on muun muassa kiinteistöjen lämpötilojen pudottaminen asteella tai kahdella, ilmanvaihdon pienentäminen yöaikaan ja ulkovalaistuksen vähentäminen.
–Kiinnitämme huomiota myös kiinteistöjen käyttäjien ohjeistukseen. Ohjeistuksella on suuri merkitys siihen, miten energiaa käytetään eri kohteissa, Räsänen sanoo.
Positiivista energiakriisissä on Räsäsen mukaan se, että se vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiaverkkojen toimivuuteen.
–Lappeenrannassa selvitämme vetytalouden mahdollisuuksia LUT-yliopiston kanssa. Se vaatii ainakin kantaverkon vahvistamista koko itäisessä Suomessa.
“Sähköpula epätodennäköinen”
Sähköpula on Suomessa ensi talvena epätodennäköinen, mutta mahdollinen, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.
–Ensi talvena huippukulutus erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä on arviolta noin 15 100 megawattia, josta kotimainen tuotanto kattaa 12 300 megawattia.
Kun tehoreservin osuus tulevalle talvikaudelle on 600 megawattia, on Suomen tehotase erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä miinuksella noin 2 200 megawatin verran.
Huippukulutuksen kattamiseksi Suomi tarvitsee sähköä ulkomailta. Siirtoyhteydet Norjasta, Ruotsista ja Virosta ovat 3 400 megawattia, mutta saadaanko sitä, se on kysymysmerkki, Pahkin sanoo.
Huippukulutuksen kattamiseksi Suomi tarvitsee sähköä ulkomailta. Siirtoyhteydet Norjasta, Ruotsista ja Virosta ovat 3 400 megawattia, mutta paljonko sähköä on saatavissa, se on kysymysmerkki, Pahkin sanoo.
Yksi merkittävä epävarmuustekijä on pohjoismaiset vesivarannot. Ne ovat Pahkinin mukaan tällä hetkellä heikot ja vaikeuttavat vesivoiman tuotantoa.
–Tilanne saattaa korjaantua nopeastikin, jos syksy on Ruotsissa ja Norjassa sateinen. Myös Olkiluoto 3:n käynnistyminen joulukuun puolivälissä on vielä epävarmaa.
Jos Olkiluoto 3:n ongelmat jatkuvat, tarkoittaa se jopa 1 600 megawatin lisävajetta erittäin kylmän ja tyynen talvipäivän kotimaiseen sähköntuotantoon.
–Sääennusteiden mukaan ensi talvesta on tulossa lauha, ja se on hyvä uutinen tässä energiatilanteessa.
Pahkin kehottaa kansalaisia säästämään sähköä erityisesti kulutushuippuina, jotka osuvat aamuihin kello 8-10 sekä iltaan kello 17-18 ja 20-22.
