Hyvinkää alkaa varastoida lämpöenergiaa suureen hiekkakuoppaan – säästöt miljoonaluokkaa
Hyvinkään lämpövaraston rakentamiskustannus on noin 20 miljoonaa euroa. Kunnostettuihin sorakuoppiin mahtuu 500 000 kuutiometriä vettä. (Havainnekuva: Hyvinkään Lämpövoima)
Hyvinkään Lämpövoima suunnittelee Hyvinkään Kulomäkeen käytöstä poistetulle sorakuopalle lämmön kausivarastoa.
Kelluvalla kansirakenteella varustettavaan sorakuoppaan varastoidaan varsinkin kesän ja syksyn aikana syntyvää hukkalämpöä, jota voidaan käyttää kylmempinä kuukausina. Tämä tuo nykyisillä energianhinnoilla vähintään 1,5 miljoonan euron säästöt vuodessa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vuodessa 4 400 tonnia.
-Varastointi vapauttaa meidät fossiilisista polttoaineista käytännössä lähes kokonaan ja tuo asiakkaillemme hintavakautta kaasun ja öljyn maailmanmarkkinahintojen heiluessa rajusti, Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja Sanna Kytömäki kertoo Hyvinkään Lämpövoiman tyiedotteessa.
Tällä hetkellä Hyvinkään Lämpövoiman lämpöenergiasta noin kymmenen prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
Lämpökuopan lisäksi erillisenä hankkeena suunnitelmissa on myös rakentaa Hyvinkään Sahanmäkeen noin 20 megawatin sähkökattila, jonka tuotannolla voidaan ladata lämpöä varastoon silloin, kun sähkö on edullista.
Suurimmillaan 500 000 kuutiometrin varasto on Suomessa ensimmäinen lajissaan. Vastaavanlaisia varastoja on muun muassa Tanskassa, joista on saatu hyviä kokemuksia.
-Toki Suomen talvi asettaa omat haasteensa kuopalle ja kansirakenteelle, mutta testaamiseen ja mahdollisiin haasteisiin on varauduttu kustannuslaskelmissa.
Kokoluokaltaan samankokoisia varastoja on tehty tai suunnitteilla luolastoihin Helenin ja Vantaan Energian alueilla. Luolavarastot ovat kuitenkin hiekkakuoppaa huomattavasti kalliimpia ylläpitää.
Lämpövaraston rakentamiskustannus on noin 20 miljoonaa euroa ja siihen on haettu 40% investointituki Työ- ja elinkeinoministeriön suurten demonstraatiohankkeiden tukiohjelmasta. Tukiohjelma on suunnattu juuri tämäntyyppisten hankkeiden investointien tukemiseen, joten sen saamiselle on hyvät perusteet.
Jos lupaprosessit ja kaavoitus sujuvat normaalia vauhtia, varastoa päästään rakentamaan loppuvuodesta 2023. Varasto on suunnitelman mukaan valmis loppuvuodesta 2024.
Varasto ei myöskään kuormita ympäristöä kohtuuttomasti. Varastossa säilytetään vain puhdasta lämmintä vettä ja Kulomäen hiekkakuoppa on jo valmiiksi poissa käytöstä. Hyvinkään kaupungilla olisi joka tapauksessa velvoite maisemoida hiekkakuopan alue.
Energiakriisi vauhdittaa uusia innovaatioita
Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja Sanna Kytömäki uskoo, että nyt käsillä oleva energiakriisi ja energian huima kallistuminen vauhdittavat erilaisia innovaatioita ympäri Suomea.
-Me olemme tässä edelläkävijöitä, mutta tämä tekniikka voi hyvin levitä ympäri Suomea ja miksei myös vientituotteeksi.
Samaa mieltä on myös pitkään energia-alaa tutkinut ja Hyvinkään hankkeeseen perehtynyt LUT yliopiston professori Esa Vakkilainen.
-Hyvinkään tyyppisiä hankkeita voisi Suomessa tehdä ainakin 20-30 eri paikkakunnalla, jossa avoimia kenttiä olisi käytettävissä lähellä kaukolämpöverkkoa. Aivan varmasti myös Saksan, Belgian ja Hollannin suunnalla ollaan kiinnostuneita tämäntyyppisistä hankkeista.
Vakkilaisen mielestä energian varastointi on tulevaisuudessa välttämätöntä, jos energian hintaa aiotaan yhtään ennakoida. Tällä hetkellä tuntikohtaiset erot voivat olla kymmeniä senttejä kilowattitunnilta.
Mikä tahansa ratkaisu, jolla halvalla tuotettua energiaa voidaan varastoida, on loistava asia.
Kaukolämpö onkin taas hyvä juttu
Kaukolämmöstä on tullut energiakriisin myötä jälleen ajankohtainen ja relevantti.
Kaukolämpöyhtiöt kehittävät koko ajan uusia lämmöntuotannon ja -varastoinnin malleja, jotka ovat energialähderiippumattomia ja hiilineutraaleja. Tämä sopii hyvin Suomen ilmastotavoitteisiin.
-Kaukolämmön kehittämiseen kannattaisi panostaa, koska meillä on erittäin hyvin toimivat jakeluverkot. Valitettavasti Helsingin musta kasa on liannut kaukolämmön mainetta turhaan. Helsingin ulkopuolella lämpöyhtiöt etsivät koko ajan vihreitä ja kuluttajalähtöisiä ratkaisuja, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sanoo.
Luukkonen on toiminut kaupunginjohtajana Hyvinkään lisäksi myös Raumalla ja Laitilassa, joissa kaikissa kaukolämpö on toimiva ratkaisu.
Luukkonen uskoo, että Hyvinkään kaltaiset hankkeet palvelevat myös paikallista teollisuutta ja esimerkiksi datakeskuksia, joita tulee Suomeen varmasti lisää.
Elinkeinopolitiikassa tukea pitäisikin ohjata toimenpiteisiin ja hankkeisiin, jossa hukkalämpö saadaan helpoimmin kerättyä talteen ja hyödynnettyä.
Luukkonen näkee, että lämmön varastoinnin mahdollistama vihreä siirtymä otetaan ilolla vastaan myös yrityksissä.
Ympäristöystävällisyys, eettisyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvoja monille yrityksille. Nämä arvot tulevat myös korostumaan, koska nuoremmat sukupolvet ovat erittäin tiedostavia. Ja hyvä niin. Meidän päätöksien maksajiahan ovat nimenomaan lapset ja nuoret.
