Uusi rakentamislaki näkyisi kunnissa monin tavoin: Tulot vähenevät, rakennusvalvonnan työhön muutoksia

Koska hallitus päätti jakaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen kahtia, eduskuntaan on etenemässä syksyllä vain sen toinen puolisko, rakentamislaki.

Erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta sanoo, että lakiehdotuksen sanamuodot voivat vielä hioutua ja tarkentua. Pykälien numerointikin on muuttumassa siitä, mitä ne vielä luonnoksessa olivat.

Mikäli laki halutaan saada hyväksytyksi tällä vaalikaudella, eduskunnan on käsiteltävä se syksyllä kesälomien jälkeen.

Mäenpää sanoo aikataulua nyt varsin tiukaksi – vaikka uudistusta on valmisteltu vuosikausia. Eduskunta tuskin hyväksyy lakia nytkään läpihuutojuttuna.

– Voisi kuitenkin ajatella, että koska alueiden käytöstä ei saatu hallituksessa ratkaisua eikä yhteisymmärrystä, rakentamislain puolella yhteisymmärrystä olisi enemmän. Ja onhan laissa tärkeitä tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisaation edistäminen.

Hän tosin huomauttaa, että samat isot teemat kuuluvat myös kokonaisuuden toiselle puoliskolle, alueiden ja maankäyttöön. Hän pohtii, kuinka isot teemat saadaan lopulta uudistettua yhtenäisesti.

Ilmastonmuutos on mukana muissakin lakiuudistuksissa, samoin digitalisaatio.

Monta huolen aihetta

Mäenpää aloitti Kuntaliitossa keväällä ja toimi tätä ennen Lohjan kaupungin johtavana rakennustarkastajana. Hän on kuunnellut kentän tuntoja rakentamislain uudistuksesta tarkkaan ja huomannut, että alan ihmisiä huolettaa siinä moni asia.

Lupamaksuista tulevien tulojen pelätään joissakin kunnissa jopa puolittuvan. Työn luonne on muuttumassa nykyistä vaativammaksi.

Syynä tähän on se, että jatkossa missään päin Suomea ei tarvita lupaa alle 30 neliön suuruiseen rakennukseen. Nykyisellään kunnilla on omat rakennelmien luparajansa.

Jos kyseessä on asuinrakennus, lupa tarvittaisiin edelleen myös pienissä rakennuksissa.

Rakentajalla tulisi kuitenkin olla kaikissa tapauksissaan tontillaan uutta kiinteistöä varten rakennusoikeutta jäljellä.

Kuntien järjestelmistä ei aina saada tietoa käytetystä rakennusoikeudesta, vaan se tulee tarkastaa rakennusvalvonnasta.

Myös asemakaavojen tiedot voivat olla vaikeasti tulkittavia ja vaativat viranomaisen tulkintaa.

Mikäli rakentajat innostuvat uuden lain myötä – kun kuntakohtaista rakentamislupaa ei enää tarvita – rakentamaan aittoja ja pihasaunoja, voi edessä pahimmillaan olla purkupäätöksiä.

Kunnat ovat huolissaan tulopuolesta myös kiinteistöverolain uudistuksen takia. Siinä kiinteistöveron rajaa ollaan nostamassa. Huolena on, että mikäli alle 30 neliön rakennuksista ei ilmoiteta kunnille, ne eivät myöskään pääse perimään kiinteistöveroa.

– Kuntaliitto on esittänyt, että luvanvaraisuuden ja kiinteistöveron raja olisi sama, meidän ehdotuksessamme 20 neliötä.

Työn luonne muuttuu

Kuntaliitto lähetti keväällä kyselyn kuntien rakennusvalvonnoille ja kysyi rakentamislakiluonnoksen hyviä ja huonoja puolia.

– Kannat olivat hyvin samanlaisia ja huolenaiheet yhteneväisiä.

Plussan puolelle nostettiin se, että rakennusvalvonnan työtä voitaisiin suunnata vaativimpiin asioihin, kun lupakäsittelyt vähenisivät.

Mutta toisaalta luvanvaraisuuden neliömäärän nousu saattaisi johtaa vaikeisiin riita-asioiden hoitamisiin rakennusoikeuden ylittyessä.

Rakennusjärjestys uusiksi

Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, laki astuu voimaan 2024 alusta. Mäenpää sanoo, että kunnat joutuvat miettimään uudelleen tuolloin myös rakennusjärjestyksensä ja hallintosääntönsä.

Kuntaliitto työstää jo mallia kuntien avuksi.

Kunnissa on varauduttava myös työn vaativuuden kasvuun ja henkilökunnan turvaamiseen rakennusvalvonnassa.

– Olen kuullut, että etenkin isoissa kaupungeissa on nykyiselläänkin vaikeuksia saada rakennusvalvontaan osaavaa henkilökuntaa, paikkoja jää täyttämättä. On aiheellinen huoli, miten käy jatkossa.

Rakennuslaki edellyttäisi voimaan tullessaan lisätyötä myös yhdessä ohjelmistotoimittajien kanssa uusien tietomallimuutosten takia.

Jatkossa myös kaavoituskatsauksen merkitys kasvaisi, koska sijoitusluvan edellytykset vaihtuvat.

Edellytyksenä olisi, että rakentaminen ei olennaisesti vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista eikä johda vaikutuksiltaan sellaiseen rakentamiseen, joka edellyttäisi asemakaavan laatimista.

Nykylainsäädännössä viitataan tulevaan kaavoitukseen.

Arviointineuvosto: Käytännön vaikutukset epäselvät

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi kesäkuun alussa lausuntonsa lakiesityksestä. Sen mielestä esityksessä tulisi arvioida, millaisia käytännön vaikutuksia esityksellä on kotitalouksille ja yrityksille.

– Esityksessä tulisi kuvata, millaisia kustannuksia ja hallinnollista työtä aiheutuu esimerkiksi rakennusmateriaalien ja purkumateriaalien luetteloinnista, jota jatkossa vaaditaan, lausunnossa todetaan.

Lisäksi tulisi käydä ilmi, millaista turvaa rakennushankkeen päävastuullinen malli tuo kotitalouksille ja rakennushankkeisiin ryhtyvälle.

– Esityksen vaikutuksia rakennusyritysten kokonaiskustannusten tasoon tulisi myös arvioida karkealla tasolla.

Esityksen perusteella ei saa käsitystä, minkä mittaluokan ilmastotoimia esityksellä tavoitellaan, vaikka esitystä perustellaan vähähiilisyydellä.

– Esityksestä tulisi käydä ilmi, millaista vaikutusta tavoitellaan ja millä toimilla erityisesti olisi merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esityksessä tulisi käsitellä tarkemmin eri vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös sitä vaihtoehtoa, että ei tehtäisi mitään. Esityksen perusteella on vaikea päätellä, millä perusteilla on päädytty keskeisiin ehdotuksiin.