Vuosi 2020 oli askel oikeaan suuntaan kuntien ilmastotyössä – "Ruuvia pitää vielä kiristää, vaikka päästöt vähenevät"
Ilmastotavoitteiden kannalta oli positiivista, että vuonna 2020 moni automatka jäi toteuttamatta koronaan liittyvien rajoituksien takia. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 8,7 prosenttia vuonna 2020 sitä edeltävään vuoteen verrattuna.
Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005-2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24,7 prosenttia
SYKEn erikoistutkija Santtu Karhinen sanoo, että vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Koronaviruksen leviämisen estämiseen tähtäävät rajoitukset ja toimet vähensivät muiden muassa tieliikennettä.
Tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa.
– Ajosuoritteet vähenivät henkilöautoilussa, oikeastaan kaikissa ajoneuvotyypeissä, korona vaikutti myös pakettiautojen, linja-autojen ja kuorma-autojen kohdilla suoritteisiin.
– Osa päästövähennyksistä liittyy koronaan. Miten paljon se vaikutti? Se näkyy paremmin, kun saamme tehtyä vuoden 2021 ennakkotietojen laskennan.
Kunnat eivät ole yksin
Vuonna 2020 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (27 prosenttia), maataloudesta (21 prosenttia), kaukolämmöstä (14 prosenttia) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 prosenttia).
– Tieliikenne ja maatalous ovat haastavia sektoreita, joista käydään paljon keskusteluita, miten niissä saadaan vähennettyä päästöjä, Karhinen tietää.
Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa.
Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Kunnat eivät ole yksin ympäristötalkoissa, SYKEn erikoistutkija Santtu Karhinen huomauttaa.
– Viesti ei ole se, että kuntien olisi ratkaistava yksin ongelmat. Kunnilla on aktivoiva rooli. Kunnat voivat aktivoida kuntalaisia ja paikallisia yrittäjiä tekemään tarvittavia toimia.
– Tämä on yhteispeliä valtion, kuntien, kuntalaisten ja yritysten välillä.
Taustalla kunnianhimoiset tavoitteet
Suunta päästövähennyksissä on oikea. Vielä on joka tapauksessa paljon tehtävää, Karhinen lisää.
– Ruuvia pitää vielä kiristää, vaikka päästöt vähenevät. Kansalliset tavoitteet ovat tosi kunnianhimoisia. Myös alueilla ja kunnilla on omia tavoitteita, jotka ovat tosi haastavia tavoittaa.
Kunnissa suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä (-35 prosenttia) vuonna 2020.
Sähkönkäytön päästöjä laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkönkulutus.
SYKE tiedottaa myös, että päästöt vähenivät kunnissa muillakin sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin.
– Lopulliset tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että päästökehitys oli myönteinen vuonna 2020, Karhinen summaa.
