Biojätteen lajittelu tukee kotimaista energia- ja lannoiteomavaraisuutta - yli 60 prosenttia edelleen sekajätteisiin

Kodin biojätteiden lajittelu tukee Suomen energiaomavaraisuutta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa orgaanisesta jätteestä biokaasua, josta saadaan sähköä sekä luomuviljelyynkin soveltuvaa ravinteikasta multaa.

Jätteiden tehokas kierrättäminen säästää myös luontoa ja raaka-aineita sekä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. HSY käsittelee joka viidennen suomalaisen kotitalousbiojätteet, joissa on edelleen runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Reilusti yli puolet biojätteestä päätyy yhä sekajätteeseen.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden biojätteestä yli 60 prosenttia päätyy edelleen sekajätteen joukkoon. Märkä biojäte kuitenkin heikentää sekajätettä hyödyntävän jätevoimalan energiatehokkuutta, eikä biojätteessä olevia ravinteita ja humusaineita saada hyödynnettyä. Oikein lajiteltuna biojäte on monikäyttöinen voimavara, jolla voidaan tukea Suomen huoltovarmuuttakin.

Ukrainan sodan myötä Venäjälle asetetut talouspakotteet hankaloittavat monien raaka-aineiden, kuten maakaasun, öljyn, kivihiilen ja lannoitteiden tuontia Suomeen. Huolellisella kotilajittelulla biojätteestä saatava energiapotentiaali ja ravinteiden hyödyntäminen voitaisiin kaksinkertaistaa.

Paljon hukattua energiapotentiaalia

HSY tuottaa alueellaan (pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi, joissa asuu 22,3 prosenttia Suomen väkiluvusta) kerätystä biojätteestä biokaasua, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen biojätteen käsittelylaitos tuottaa vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiometriä biokaasua. Sillä tuotetaan noin 10 000 megawattituntia sähköä ja lähes yhtä paljon lämpöä.

– HSY voisi tuottaa vuosittain jopa kaksi kertaa nykyistä enemmän kotimaista energiaa, jos kaikki lajittelisivat biojätteensä tehokkaasti. Tällä määrällä voisimme kattaa jopa 6 500 asunnon vuotuisen sähköntarpeen, sanoo HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.

Jätteiden, erityisesti biojätteiden lajittelu ja hyödyntäminen ovat kiertotaloutta parhaimmillaan. Biojätteiden hyödyntäminen vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttö- ja tuontitarvetta sekä lisää energiaomavaraisuutta, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa.

Ravinteikasta multaa maatalouteen ja viherrakentamiseen

Maatalouden on ennustettu kärsivän lannoitteiden pulasta ja niiden kalliista hinnoista. Resurssivajetta voidaan osittain paikata biojätteestä tuotetulla mullalla, jota voidaan käyttää myös luonnonmukaiseen viljelyyn.

– HSY tuottaa vuosittain biojätekompostista 20 000 tonnia multaa. Jos kaikki lajittelisivat biojätteensä, tämäkin määrä tuplaantuisi. Voisimme siis tuottaa jopa noin 4000 kuorma-autollista multaa vuodessa, kertoo Korhonen.

Maataloudessa käytetään runsaasti typpilannoitteita, joiden tuotantoon käytetään maakaasua. Niiden saatavuus on pitkälti tuonnista riippuvainen. Myös siksi viljelyn ravinteissa tulisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan omavaraisuuteen, mikä tukee maatalouden huoltovarmuutta ja hallitsee kasvavia kustannuksia.

– Biojätteestä tuotettu komposti sisältää arvokkaita ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Niiden ohella kompostimullan myötä kiertoon palautuu arvokasta orgaanista humusta, joka parantaa viljelyominaisuuksia, sitoo hiiltä ja elvyttää lajimonimuotoisuutta maaperässä, toimintovastaava Christoph Gareis luettelee.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa käsiteltyä biojätettä on hyödynnetty mullantuotannon raaka-aineena viherrakentamisessa sekä maanparannusaineena maatalouden tarpeisiin. Lisäksi HSY tekee aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyötä sekä erilaisia pilotteja biojätteen käsittelyn ja ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi.