Kaukolämpöä voidaan tuottaa entistä puhtaammin ja energiatehokkaammin
Koko kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuus edistyy tuotannon vihertymisen lisäksi, kun toimintalämpötiloja pienennetään niin kiinteistöjen lämmitysverkoissa ja lämmönjakokeskuksissa kuin kaukolämpöverkoissa.
Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa ja kaukolämmön tuotannosta jo yli puolet on ilmastoneutraalia. Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa puoleen ja vähenevät kolmannekseen nykyisestä seuraavan 10 vuoden aikana.
Monin paikoin kaukolämpö on jo nyt päästötöntä. Koko kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuus edistyy tuotannon vihertymisen lisäksi, kun toimintalämpötiloja pienennetään niin kiinteistöjen lämmitysverkoissa ja lämmönjakokeskuksissa kuin kaukolämpöverkoissa.
Käyttöikänsä lopussa olevan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä on hyvä samalla laittaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän energiatehokkuus kuntoon ja varmistaa tasaisen mukavat olosuhteet rakennuksessa.
Lämmönjakokeskukselle tulevan kaukolämpöveden mitoituslämpötila ympäristöministeriön asetuksen mukaisella mitoittavalla ulkolämpötilalla on pudotettu nykyisestä 115 celsiusasteesta 90 celsiusasteeseen.
‒ Matalampi lämpötilataso mahdollistaa entistä paremmin erilaisten polttoon perustumattomien ja hajautettujen tuotantomuotojen hyödyntämisen kaukolämmössä. Kaukolämpöveden lämpötilan lasku on yksi iso ja konkreettinen askel kohti seuraavan sukupolven puhdasta ja älykästä kaukolämpöjärjestelmää, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan tiedotteessa.
Kaukolämpö kohtaa asiakkaan lämmönjakokeskuksessa
Asiakkaat ottavat kaukolämmön vastaan kiinteistön lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä maan alle useimmiten katuihin ja kevyen liikenteen väyliin sijoitetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa.
Lämmönjakokeskuksesta kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Lämmönjakokeskus lämmittää asiakkaille käyttövettä tarpeen mukaan ja siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin tai ilmanvaihtoon.
‒ Kaukolämmön päästöt ovat ehdottomasti lasku-uralla. Tämä kriisi tulee vahvistamaan vihreää siirtymää. Toimitusvarmuuden ja lämmön riittävyyden vuoksi ensi talvena voidaan kuitenkin joutua käyttämään hieman enemmän fossiilisia polttoaineita, jotta selvitään akuutista tilanteesta. Kaukolämpöjärjestelmä osaa mukautua ketterästi energialähteiden saatavuudessa tapahtuviin muutoksiin. Jos yhden saatavuus loppuu, se voidaan korvata toisella, muistuttaa Tiitinen.
Kaukolämpöä voidaan tuottaa monilla eri tuotantomuodoilla. Uusiutuvien ja hukkalämpöjen osuus kaukolämmön tuotannossa on Suomessa reilusti yli puolet. Käytettyjä polttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, kuten metsähake ja teollisuuden puutähde.
Myös maakaasu, kivihiili sekä turve ovat vielä polttoaineina käytössä, mutta niiden osuus on ollut laskussa jo pitkään. Lisäksi kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään teollisuudessa ja kaupungeissa syntyviä erilaisia hukkalämpöjä.
Lämmönjakokeskuksen elinkaari on 20‒25 vuotta
Kaukolämmitystaloissa lämmönjakokeskus on uusittava noin 20—25 vuoden välein. Entisestään kehittynyt teknologia ja järjestelmän oikea optimointi vähentävät ilmastopäästöjä ja taloyhtiöille kertyviä kustannuksia.
‒ Hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä tuottaa mukavan ja riittävän lämmön rakennuksen tiloihin. Myös lämmin käyttövesi riittää silloin kaikissa olosuhteissa. Laiteuusinnan yhteydessä on tärkeää huolehtia oikeasta mitoituksesta ja energiatehokkuuden toteutumisesta koko rakennuksessa, muistuttaa Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Lämmönjakokeskuksen uusiminen kannattaa tehdä ennakoiden ja suunnitelmallisesti ja samalla parantaen rakennuksen sisäisen lämmönjaon toimivuutta. Kun lämmönjakojärjestelmä uusitaan, saadaan käytettyä kaukolämpöenergia tehokkaasti niin, että energiankulutus ja tehontarve ovat mahdollisimman pienet.
Laiteuusinnan yhteydessä tehtävällä mitoituksen ja energiatehokkuuden tarkastelulla varmistetaan kaukolämmön hallittu käyttö rakennuksessa. Samalla vältetään ylimääräiset investointikustannukset, kun lämmönjakokeskusta ei mitoiteta turhan suureksi.
Kerrostalon suurin lämpöhukka on poistoilmassa ja sen talteenotto poistoilmalämpöpumpulla onnistuu myös kaukolämmitetyssä talossa. Kaukolämmön etuja asiakkaalle ovat helppous ja luotettavuus. Kaukolämpö on tärkeä osa Suomen monipuolista energiantuotantoa ja se varmistaa energian saatavuuden tehokkaasti ja vähäpäästöisesti myös tulevaisuudessa.
Lämmönjakokeskuksen uusimisesta on nyt julkaistu kattava tietopaketti Motivan pääverkkopalvelussa. Seikkaperäisen neuvonta-aineiston lisäksi lisävaloa aiheeseen tuovat esimerkkikohteet, Uusi hurja lämmönjakokeskus -video ja esite, johon on koottu tärkeimmät asiat tiivistetysti.
