Kouluruoka 2030 -kokeilu tuotti mallin kouluruoan päästöjen puolittamiseen. Malli kehitettiin yhteistyössä kouluruokailun henkilöstön kanssa, joten siitä tuli käytännössä sovellettava ja koko maan tasolle skaalautuva. (Kuva: Heli Sorjonen)

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta on vuosina 2019-2021 rahoitettu noin 120 ilmastohanketta eri puolilla Suomea. Hankkeiden opit ja toimintamallit edistävät ja vauhdittavat kuntien ja alueiden siirtymistä kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.

Hankkeita ovat toteuttaneet kunnat, maakuntien liitot, kansalliset ilmastotyön edistäjäorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Ohjelman piiriin on saatu suurien kaupunkien lisäksi pieniä ja keskikokoisia kuntia.

-Ohjelman avulla yhä useampi kunta on päässyt osallistumaan ilmastotyöhön ja kehittämään uusia ilmastoratkaisuja. Kunnissa ja alueilla tehdään merkittävää ilmastotyötä ja kunnat ovat avainasemassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Keväällä on tarkoitus avata jälleen uusi avustushaku kuntien ilmasto- ja kiertotaloushankkeille, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ministeriön tiedotteessa.

Hankkeiden kohderyhmiä ovat olleet yritykset, kuntalaiset, kuntapäättäjät, peruskoululaiset ja nuoret kuntalaiset, pientaloissa asuvat, taloyhtiöt sekä kunnan sisäiset toiminnot, kuten tilapalvelut, ruokapalvelut ja neuvolapalvelut.

Useat pienet kunnat ovat lähteneet mukaan ilmastotyöhön alueellisten hankkeiden myötä. Hankkeita on toteutettu pian jokaisessa maakunnassa. Ohjelma on mahdollistanut ilmastotoimiin ryhtymisen kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät ole siihen riittäneet.

Yhteistyö ja vuoropuhelu lisääntyneet kuntien välillä

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoituksella on alettu tähän mennessä toteuttaa yhteensä 14 kansallista hanketta, 85 paikallis- tai aluetasonhanketta ja 24 pienempää kokeiluhanketta. Hankkeet edistävät ilmastotyötä ilmastojohtamisen, yritysyhteistyön, kuntalaisten osallisuuden, energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen teemoissa.

Hankkeet ovat vahvistaneet muun muassa nuorten kuntalaisten ja kotitalouksien kestäviä elämäntapoja ja osallisuutta ilmastotyössä. Lisäksi hankkeet ovat lisänneet kuntien ja valtion välistä kumppanuutta ja yhteistyötä paikallisen ja alueellisen ilmastotyön edistämisessä ja vauhdittamisessa.

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläisen mukaan yksi ohjelman tärkeimmistä anneista on ollut se, että hankkeita on saatu käyntiin myös muualla kuin edelläkävijäkunnissa.

-Kunnissa on pystytty edistämään ilmastotyötä matalan kynnyksen rahoituksen kautta. Ilmastotyö on viime vuosina laajentunut ilahduttavasti myös pohjoiseen suuntaan, vaikka painopiste on yhä Etelä-Suomessa. Hankkeet ovat kehittäneet käyttökelpoisia työkaluja ja toimintamalleja kaikkien kuntien käyttöön sekä lisänneet yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntien välillä, Pietiläinen sanoo.

Kuntien mukaan ohjelma on ollut tärkeä hyvien käytäntöjen levittäjä. Kunnat kokivat hankkeidensa tulokset helposti skaalattavaksi, tosin haasteena toiminnan vakiintumiselle nähtiin pysyvien ilmastotyöntekijäresurssien puute.

 

Poimintoja hankkeista

Lisää vilinää Kotkan ja Haminan joukkoliikenteeseen! -hanke

Hankkeen tavoitteena oli vähentää Kotkan, Haminan ja Pyhtään alueen liikenteen päästöjä joukkoliikenteen avulla. Hankkeessa luotiin Kotkan seudun joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantava brändi sekä joukkoliikenteen käyttöönottosuunnitelma.

Joukkoliikennetiedon saatavuutta parannettiin, lisäksi hankkeessa selvitettiin joukkoliikenteen päästövähennystoimet paikallisliikenteen kilpailutusta varten.

Tulevien muutosten myötä seudun joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät noin 80 prosenttia verrattuna nykytilanteeseen. Kotka on suunnitellut siirtyvänsä täysin sähköiseen joukkoliikenteeseen vuoteen 2023 mennessä.

Kouluruoka 2030 -kokeilu

Teea Kortetmäen ja Ilja Saralahden Kouluruoka 2030 -kokeilu tuotti mallin kouluruoan päästöjen puolittamiseen. Malli kehitettiin yhteistyössä kouluruokailun henkilöstön kanssa, joten siitä tuli käytännössä sovellettava ja koko maan tasolle skaalautuva. Idean pohjaksi otettiin tyypillinen suomalainen kouluruokalista (6 viikon kierto), jonka ilmastovaikutuksista laskettiin arvio.

1,5 asteen kunta -hanke

Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa kuntalaisten ja päätöksentekijöiden asenteisiin kestävämmän elämäntavan saavuttamiseksi. Yksi hankkeen päätoimenpiteistä oli kotitalouksien kolmen kuukauden elämäntapakokeilu.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton sekä Hartolan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Orimattilan ja Padasjoen kuntien kanssa.

Kuntien johtoryhmät ja valtuustot haastettiin lisäksi julkiseen elämäntapatestiin ja hankkeen aikana kerättiin tietoa siitä, miten kunnat mahdollistavat kestävän elämäntavan.

Keski-Suomen liiton ilmastojohtamisen hanke

Hankkeen tavoitteena oli kannustaa kuntia tekemään systemaattista ilmastotyötä ja saada ilmastotyö osaksi kuntien jatkuvaa toimintaa. Hankkeessa nostettiin yleisesti keskisuomalaisten kuntien ilmasto-osaamista ja vietiin ilmastotyötä systemaattiseksi osaksi kuntien toimintaa.

Hankkeessa tehtiin Pieni opas kuntien ilmastoviestintään. Työtä tehtiin kaikkien 23 Keski-Suomen kunnan ilmastotyön hyväksi. Hanke tavoitti yhteensä 140 kuntien viranhaltijaa ja luottamushenkilöä.

Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot (REIVI) -hanke

Hankkeessa toteutettiin toimintamalli yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyön vauhdittamiseen. Hankkeeseen osallistuivat Fisu-verkoston 11 kuntaa sekä useita pilottiyrityksiä, joiden kanssa toimintamallia koottiin yhdessä.

Kirjalliset aineistot vietiin hiilineutraalisuomi -sivustolle, ja niihin on tutustunut yhteensä noin 3 000 kävijää vuoden 2021 aikana.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.