Uusiin ja vanhoihin rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset ovat kehittymässä kovaa vauhtia EU:n tasolla. (Kuva: Ville Miettinen)

EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi vaikuttaa asettavan jäsenmaat osin samalle viivalle eri lähtökohdista.

– Jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus, Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo.

EU:n komission tuore ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi (EPBD) pitää sisällään esityksen uusista EU-tason energiatehokkuuden vähimmäisstandardeista.

Tässä yhteydessä kunkin maan heikoimmin energiatehokkuudeltaan suoriutuvalle rakennuskannalle olisi asetettava sama energiatehokkuustodistuksen luokka G.

– Ja tämä 15 prosentin osuus rakennuskannasta olisi nostettava peruskorjauksilla luokkaan F kahdessa vaiheessa.

– Ensin olisi vuoteen 2027 mennessä nostettava muut kuin asuinrakennukset, ja asuinrakennusten takarajana olisi vuosi 2030. Myöhemmin myös F-luokasta olisi päästävä eroon vastaavasti.

Minkä takia esimerkiksi Suomen ja Romanian asuntokannan heikoin osa energiatehokkuudeltaan laitetaan tässä komission ehdotuksessa ikään kuin samalle viivalle?

– Tätä on perusteltu hieman oudosti sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuisi yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Ehdotuksessa riittää pohdinnan paikkoja

EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi (EPBD) on ollut esillä joulukuun puolivälistä alkaen. Vesa Peltola on kiinnittänyt huomiota erityisesti muutamaan kohtaan EPBD-päivitysesityksessä, joka annettiin 15.12.

– Energiatodistukset ja energialuokkien harmonisointiyritykset, Peltola sanoo ja viittaa tällä jo edellä mainittuun.

Ehdotuksen nollapäästöisen rakennuksen määritelmä myös mietityttää.

– Määritelmä ei muiden muassa ota huomioon sähköntuotannon CO2-päästöä tai sen CO2-neutraalia osuutta, joka on Suomessa iso.

Lisäksi sekä minimienergiatehokkuusvaatimukset rakennuksille sekä sähköautojen latauspaikkavaatimukset mietityttävät, Peltola myöntää.

Ehdotuksia ei niellä purematta

EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi (EPBD) on eräänlainen päätösosa koskien rakennusten energiankäytön direktiivikokonaisuutta, jonka ensimmäisestä ja toisesta osasta ehdotukset saatiin jo aiemmin.

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) päivitysehdotukset julkistettiin jo kesällä.

Lopullinen sinetti ensimmäisille osille lyödään aikaisintaan kesällä ja tämä viimeisin direktiivi (EPBD) on maalissaan ehkä jos ensi kesän tai syksyn aikana.

– Joka tapauksessa vuoden 2022 aikana, Vesa Peltola arvioi.

Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija tietää, että sekä Suomesta että muista EU-maista direktiiviehdotuksia vielä kommentoidaan ja muutokset ovat mahdollisia.

Hurja määrä lisäinvestointeja tiedossa

Jo heinäkuussa EU ehdotti energiatehokkuusdirektiiviä, jonka toteutuessa muiden muassa jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin on saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain.

– Velvoite tarkoittaisi kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna.

Peltola kertoo, että toteutuessaan direktiivi lisäisi tilinpäätöksissä menoja noin 300 miljoonalla eurolla vuosittain kuntasektorilla.

– Rakennukset olisi saneerattava lähes nollapäästöisiksi samalla, kun peruskorjausmäärä yli kaksinkertaistuisi, Peltola kertoo.

Kyseisen direktiivin vaikutukset ulottuisivat 2040-luvulle asti, Peltola tietää.

– Tällainen kategorinen saneeraustahti vaikuttaa aika kovalta eikä sillä Energiaviraston laskelman mukaan saavuteta juuri päästöjen vähenemistäkään.

Peltola kertoo julkisen sektorin kannanottoja kuunneltuaan, että kipurajana tuntuisi olevan vuosittaisen saneerausvelvoitteen osalta prosenttiluku, joka on kahden prosentin kynnyksellä. Tämä kipuraja koskee lähinnä kuntia, jotka eivät ole asukkaita menettäviä kuntia.

– Jo nykyisellään tehdään ilman tätä direktiiviäkin paljon energiatehokkuusinvestointeja Suomessa, Peltola painottaa.

Taustalla hyviä ajatuksia

Vesa Peltola pitää hyvänä, että energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota.

Hän kuitenkin hieman vierastaa kategorisia päätöksiä, jotka voivat tuntua jopa ylisääntelyltä, kun kaikki jäsenmaat laitetaan tekemään saman sapluunan mukaan toimenpiteitä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset.

– Kuntaliiton linjauksen mukaan EU:n rooliin sopisi parhaiten tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät tukitoimet sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Kustannustehokkaiden ja teknologianeutraalien keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille, Peltola tähdentää.

Peltola arvioi, että EU:n komission ehdotuksissa on paljon kehitettävää.

Komission direktiiviehdotukset ottavat myös heikosti huomioon, että millä tavoin tuotettua energiaa rakennuksissa käytetään.

– Ympäristön kannalta silläkin on iso merkitys. Ei pelkästään sillä, että paljonko rakennus käyttää tai itse tuottaa energiaa, Peltola pohtii.

Töitä riittää pysäköintialueilla

Nyt esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä on EU:n tuoreen EPBD-ehdotuksen mukaan saatava aivan uusissa määrin jäsenmaihin.

Jos esillä oleva ehdotus menee läpi, niin yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksissa joka kymmenennessä on oltava sähköautojen latauspiste, kun nykyisen direktiivin mukaan riittää yksi latauspiste.

– Se tarkoittaisi, että 5 000 pysäköintipaikkaa tarjoavassa kauppakeskuksessa olisi oltava 500 sähköautojen latauspistettä vuoteen 2027 mennessä.

– Viranomaisten omissa tai vuokratiloissa pitää lisäksi olla latauspistettä varten kaapelointi joka toiseen autopaikkaan. Erikoisin vaatimus on yhden pyöräpysäköintipaikan järjestäminen jokaista autopaikkaa kohti, joskin sitä vaatimusta voidaan lieventää olosuhteiden niin vaatiessa.

Rakennusten päästötön tulevaisuus?

Komissio ehdottaa, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä.

Ja vuoteen 2050 mennessä koko rakennuskannan olisi oltava päästötön, komissio katsoo esityksessään.

Jouni Lampinen
jouni.lampinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämä EU:n uudistus ei ole Suomelle mitenkään sopiva. Nyt on joko erottava EUsta tai uhattava tällä, sillä olemme ihan erilaisessa asemassa kuin eteläisemmät maat.
    EU on asettamassa veronmaksajillemme nyt sellaisen uuden rajoituksen, mitä ei voi hyväksyä.
    Miksi Suomi aina nöyrtyy? Kunnat ovat Suomessa erilaisessa asemassa luonnon suoman lämmön osalta. Asia ei tule tässä olemaan kuntapäättäjien hallinnassa, siksi meppiemme ja EU-vaikuttajiemme on hoidettava asia jo alkuvaiheissaan, jotta uusia kustannuksia ei tule kunnille ja julkisyhteisöille.

  2. Nyt jos koskaan on suomalaisten estettävä tällaiset meille vahingolliset direktiivit. Mutta haluaako Suomi edes kyetä tähän?
    Kuntaliiton kommentit ovat aivan oikeita ja niitä tulisi kaikkien tukea.
    Mutta mikä pahinta, nyt EU on konkreettisesti menossa toisten tontille asettaessaan vaatimuksia, mitkä koskevat yksityisomistuksessa olevia asuinkiinteistöjä.
    Kyllä meillä on jo osattu tehdä kautta historian taloja, joista ei lämö karkaa harakoille ja rakennusvalvonta on hoitanut asioita paremmin kuin missään maailmassa.
    Kuntataloudet eivät kestä tällaisia uusia tarpeettomia kuluja. Nyt on laitettava suomalaiset vaikuttajat ja mepit torjumaan tällaiset direktiivit.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*