Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. (Kuva: Ville Miettinen)

Lahti toteuttaa ensimmäisenä suomalaiskaupunkina ekologisen kompensaatiohankkeen, jossa kunta hyvittää taloudellisen toiminnan aiheuttamaa luontoheikennystä parantamalla luonnon tilaa toisaalla.

Lahden ekologisen kompensaation pilotissa Kytölä II -pientaloalueen rakentamisen aiheuttamaa luontoheikennystä kompensoidaan säilyttämällä Alvojärven alueen rantametsää.

Ekologinen kompensaatio tarjoaa kunnille ja yrityksille uuden keinon vähentää ja ehkäistä luontokatoa, jota väistämättä syntyy rakentamisen, liikenneväylien avaamisen ja muun luontoa muuttavan toiminnan myötä.

Monimuotoisuuden lisääminen voi olla esimerkiksi heikennetyn elinympäristön kunnostamista tai uhanalaisten, harvinaisten tai ekosysteemin kannalta tärkeiden lajien elinolosuhteiden parantamista.

Onnistuneesti toteutettuna ekologinen kompensaatio tuottaa mitattavissa olevan hyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja auttaa rajoittamaan taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat luontoheikennykset mahdollisimman vähäisiksi.

Toimivat kompensaatiot ohjaavat minimoimaan luontomenetykset ja tuovat keinoja ihmisen aiheuttamien väistämättömien monimuotoisuuden heikennysten hyvittämiseen.

– Ekologiset kompensaatiot tuovat pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen samalla tapaa kuin saastuttaja maksaa –periaate ohjaa päästöjen vähentämiseen, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo tiedotteessa.

Ekologinen kompensaatio tarjoaa kunnille ja yrityksille uuden keinon vähentää ja ehkäistä luontokatoa, jota väistämättä syntyy rakentamiseen, liikenneväylien avaamisen ja muun luontoa muuttavan toiminnan myötä.

– Kompensaatiohankkeen seurauksena voimme hyvittää rakentamisesta aiheutuvan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen säilyttämällä monimuotoisuudeltaan arvokasta luontoa toisaalla, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo.

Ekologisen kompensaation pilotointi toteutetaan Lahden kaupungin ja Koneen säätiön rahoittaman EKOTEKO-hankkeen yhteistyönä. EKOTEKO-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Akordi.

Pilottihankkeen Kytölä II -alue sijaitsee neljän kilometrin päässä Lahden keskustasta.  Alueelle on kaavoitettu pientaloalue, jonka rakentaminen on jo käynnistynyt. Rakentamisen alle on jäänyt puronvarren metsää, joka on ollut luonteeltaan metsitettyä peltomaata ja kasvillisuudeltaan rehevää.

Kompensoitava alue Alvojärven rantametsä on säästynyt metsätaloustoimilta ja sen puusto on monimuotoista ja vanhaa. Hankkeessa Alvojärven rantametsä säilytetään ja alue liitetään osaksi Lahden kaupungin valmisteilla olevaa luonnonsuojeluohjelmaa. Lopullinen suojeluprosessi ratkeaa myöhemmin poliittisen päätöksenteon kautta.

Lahden pilotissa heikennyksen ja hyvityksen määrittämisen perustana on arvio luontotyyppien luonnontilaisuudesta. Laskennassa on arvioitu sekä elinympäristön tilaa suhteessa luonnontilaan nykyhetkellä että pitkän aikavälin ekologisia muutoksia.

– Rakentamisen aiheuttamat heikennykset arvioitiin laskemalla, mikä metsien luontoarvo olisi ollut, jos ne olisivat säilyneet metsätalousmetsänä koko tarkastelujakson. Hyvityskohteesta arvioitiin tämän hetken tila sekä ajan myötä kertyvät luontohyödyt, kertoo tutkija Peter Kullberg Suomen ympäristökeskuksesta.

– Saadulle hyödylle tehtiin myös aikadiskonttaus, joka antaa suuremman painoarvon lähempänä nykyhetkeä saatavalle hyödylle suhteessa tulevaisuuden hyödylle.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*