Lempäälä lisäsi vuorovaikutteisuutta ja otti koululaiset mukaan kaavatyöhön

Lempäälä päätti lisätä kaavatyön osallisuutta ja otti koululaiset mukaan kuntansa yleiskaavatyöhön.

Yleiskaavoittaja Sini Suontausta kertoo, että lapset ja nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita tavallisista kaavojen osallistamistilaisuuksista, ja kunnassa haluttiin löytää heitä varten uusi vuorovaikuttamisen tapa.

Aluksi Sääksjärven koulun 3.-, 6.- ja 9.-luokan oppilaat saivat teemasta opetusta. Mukana koulusta oli 279 oppilasta.

Kaavoitushenkilöstö pohjusti tilannetta, ja oppilaat kiersivät pienissä ryhmissä sovitulla reitillä ja pohtivat nykytilannetta sekä tulevaisuuden kehittämistä.

Kaavoittaja sai oppilailta kootut esitykset.

Mukana osallistumisen aktivoinnissa oli kaavoittajien lisäksi laajasti koulun henkilöstöä.

– Kerroimme oppilaille, miten kaavoitus etenee. Aikajana ja esimerkkikuvat auttoivat ymmärtämään sitä, miten monessa vuodessa tuleva muutos tapahtuu, Suontausta kertoo.

MRL-uudistuksessa ei isoa muutosta

– Olisi kaikkien kannalta hyvä, että eri ihmisryhmiä osallistettaisiin kaavoituksessa vuorovaikutukseen. Lempäälän idea kuulostaa tosi hyvältä.

Näin Lempäälän esimerkkiä kommentoi Petteri Katajisto ympäristöministeriöstä. Hän on toiminut MRL-uudistuksessa osallistuminen, vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi -jaoston puheenjohtajana.

Miten lakiehdotus olisi sitten muuttamassa kaupunkisuunnittelun osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia?

Nykylakiin verrattuna uudessa ehdotuksessa ei ole dramaattisia muutoksia.

– Jo nykyinen laki on ollut edistyksellinen siinä, kuinka kaavoitusmenettelyissä osallisuus ja vuorovaikutus hoidetaan, Katajisto sanoo.

Hän kertoo, ettei uudessakaan ehdotuksessa puututa yksityiskohtaisesti siihen, millä tavalla tai millä menetelmillä vuorovaikutusta tehdään.

– Osa kaavaprosessien vaiheista edellyttää vuorovaikutusta ja mahdollisuutta mielipiteiden esittämiselle. Pykälät eivät ole jatkossakaan määrittämässä tapoja tähän.

Jatkossakin kaavoitus etenee kolmessa vaiheessa, jossa ensimmäisenä on kaavan vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olo.

Sen jälkeen seuraa valmisteluvaihe, jolloin laki edellyttää yleensä vuorovaikutusta ja mielipiteiden antamisten mahdollisuutta.

Käytännön toteutus jätetään lakiehdotuksessa jälleen kerran kuntien harkittavaksi kunkin kaavahankkeen tarpeiden mukaan.

Sellaisissa tapauksissa, joissa kaavalla ei arvioida olevan todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia, voitaisiin vuorovaikutuksen osalta siirtyä OASista suoraan ehdotusvaiheeseen.

Katajisto mainitsee, että tavoite tällä muutoksella on helpottaa vuorovaikutusresurssien kohdistamista kaavoihin, joissa aidosti on tarve laajalle ja useamman vaiheen osallistumiselle ja vuorovaikutukselle.

– Loppupäässä on kaikkien tiukimmin säännelty ehdotusvaihe, kun kaavaehdotus on nähtävillä ja kun muistutuksia on mahdollista jättää. Tässä vaiheessa pyydetään myös viranomaistahojen lausunnot.

Katajisto kertoo, että lakiehdotuksessa pykäliä on haluttu viedä hitusen verran aiempaa joustavampaan suuntaan.

– Kaavaprosessien vuorovaikutukseen on haluttu saada enemmän liikkumavaraa. Ajatus on, että vuorovaikutus voi muotoutua kaavan tehtävän ja tarkoituksen mukaan sekä ottaa huomioon kaavan keskeiset kohderyhmät.

Hän kertoo esimerkkinä, kuinka kaupunkialueen täydennysrakentaminen kiinnostaa eri joukkoa kuin jonkin syrjäisen alueen työpaikka-alueen tuleva kaava. Myös maakuntakaavat kiinnostavat eri ryhmiä kuin yksityiskohtaiset tietyn alueen asemakaavat.

– Ei ole tarvetta noudattaa identtisiä menettelyjä, kunhan lain vaatimukset täyttyvät, Katajisto sanoo.

Vuosittainen kaavoituskatsaus poistumassa

Merkittävämmäksi muutokseksi osallisuudessa Katajisto nostaa kerran vuodessa tehtävän kaavoituskatsauksen.

– Vuosittaisen kaavoituskatsauksen sijaan ehdotuksessa esitetään, että kunnille tulee velvollisuus ylläpitää ajantasaista tietoa vireillä olevista ja tulossa olevista kaavoista esimerkiksi verkkosivuillaan.

Säännös on tältäkin osin väljä eikä määritä teknistä toteutustapaa. Ajantasaisuudella tarkoitetaan riittävän hyvin ajan tasalla olevaa, mutta tätäkään ei tarkkaan määritellä.

Katajisto kertoo, että ehdotuksen taustalla olleessa MRL:n toimivuuden arvioinnissa huomattiin, kuinka yksittäisistä kaavoitusasioista saa hyvin tietoja ja niihin pystyy vaikuttamaan.

– Kunnan kaavoitusasioiden kokonaisuudesta sen sijaan on ollut vaikeampi saada tietoja eikä siihen ole myöskään ole ollut mahdollisuutta antaa palautetta. Kun kaavoitustilannetta pääsee kommentoimaan yleisemmällä tasolla, kaavoitustoiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus paranevat.

Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä verkkoon, ehdotuksessa on lisätty pykälään säännös, jossa edellytetään kerran vuodessa julkaistavaa tiivistelmää. Sen ei tarvitse olla aiemman kaavoituskatsauksen laajuinen.

– Kukin kunta voi käyttää harkintaa, mitä asioita tiivistelmään sisällytetään ja miten laajasti se tehdään. Sitä ei tarvitse postittaa kaikille kuntalaisille vaan se pitää olla saatavilla, jos joku sitä pyytää.

Arvokasta tietoa suunnitteluun

Lempäälässä haluttiin osallisuutta lisäämällä tietää, miten ympäristöä pitäisi kehittää, jotta oppilaat saisi jäämään kotikonnuilleen myös opintojen jälkeen.

– Heidän toivomuksissaan korostuivat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Lapset ja nuoret toivoivat muun muassa skeittipuistoa ja uimarantaa. Toiveet heijastuivat suoraan siihen, kuinka he käyttävät ympäristöään, Suontausta kertoo.

– Oli tosi virkistävää kuulla heitä. Jo kolmasluokkalaiset pääsivät yllättämään.

Hän pohtii, että kaikkia kouluja ja koululaisia ei varmaankaan kyetä saamaan jatkossa yhtä tiiviisti mukaan kaavatyöhön. Mutta jos innokkaita kouluja saadaan mukaan, vastaavanlaista vuorovaikutustyötä pyritään tekemään jatkossakin.

Suontausta on pohtinut vuorovaikutteisuuden kehittämistä muutoinkin ja toivoo, että erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset saataisiin kiinnostumaan kaavoituksesta.

– Iäkkäimmillä asukkailla sanomalehtien kuulutukset toimivat vielä, 30–40-vuotiailla taas some-kanavat. Mutta heitä nuorempi sakki on hankalampi tavoittaa. Toivon, että onnistuisimme myös lasten ja nuorten tavoittamisessa.

Tähän on tarvetta, sillä asukkailta saatavat toiveet tuovat hänen mielestään arvokasta tietoa suunnittelun.