Pelastuskoulun jatko Helsingissä ei yksin ratkaise pelastajapulaa
Pelastusalan lähivuosien suuri kysymys on, mistä löytyy ammattitaitoista henkilökuntaa arkea turvaamaan. Ilman lisärahoitusta homma ei toimi.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 1500 pelastusalan ammattilaista jättää nykyiset työtehtävänsä ja siirtyy joko eläkkeelle tai muihin töihin. Kun samaan aikaan palvelutason saattaminen lain vaatimalle tasolle merkitsee tuhannen uuden pelastajan palkkaamista, niin ammattilaista tulee lähivuosina kova kilpailu eri pelastuslaitosten kesken.
-Palvelutason noston tarpeesta johtuva henkilöstön lisäys kohdistuu vuosikymmenen viiteen ensimmäiseen vuoteen. Tähän liittyen rekrytointeja on jo aloitettu esimerkiksi Helsingissä, Kainuussa ja Jokilaaksoissa, kertoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.
Sisäministeriö myönsi viime viikolla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoululle toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Vuonna 2018 tehdyn päätöksen mukaan pelastusalan ammattilaisten koulutuksen piti päättyä pääkaupunkiseudulla ja kaiken koulutustoiminnan keskittyä Kuopioon pelastusopistolle.
Vaikka toimilupa myönnettiin, niin rahoitusta toiminnalle ei kuitenkaan vielä luvattu. Kaupunki esitti hakemuksessaan, että Pelastuskoulun rahoitus jatkuisi nykyisellään kaupungin omalla kustannuksella vuoden 2022 loppuun asti ja sen jälkeen rahoitus tulisi valtiolta. Pelastusalan ammatillinen peruskoulutus ei kuulu vuoden 2023 alussa aloittavien hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, eikä niitä koskeva lainsäädäntö mahdollista pelastuskoulun rahoittamista hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
Helsingissä on vuosittain koulutettu 15 uutta pelastajaa ja tällä hetkellä Kuopiossa vuosittain koulutettavien määrä on 138. Lisää alan ammattilaisia on kuitenkin työmarkkinoille saatava.
-Pula koulutetusta henkilöstöstä on todellinen ongelma. Pelastajia ei tahdo riittää joka paikkaan. Pelastusopisto on kyllä ilmoittanut, että jos rahoitukseen löytyy lisäresurssia, niin koulutusvolyymia voidaan nostaa nykyisestä, mutta yhtään aikaa meillä ei ole hukattavana.
Ensi vuodelle ministeriö on esittänyt Kuopiossa sijaitsevalle pelastusopistolle 2,11 miljoonaa euroa lisärahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Jo nyt on tiedossa, että vuodesta 2023 eteenpäin pelastusopisto tarvitsee selvästi enemmän rahoitusta, jotta se pystyy kouluttamaan tarvittavan määrän pelastusalan ammattilaisia eri puolille Suomea suomalaisten arkea turvaamaan. Yhteensä pelastusopistoon lisämäärärahantarve vuodelle 2023 on runsaat seitsemän miljoonaa euroa.
Ja täysin poissuljettu vaihtoehto ei ole sekään, että pelastusalan työntekijävajetta hoidettaisiin ulkomaalaisen työvoiman avulla. Filippiiniläiset palomiehet eivät kuitenkaan ole ratkaisu.
-Mikäli henkilö on EU- tai ETA-jäsenmaan tai Sveitsin kansalainen ja toisessa jäsenmaassa tai Sveitsissä pätevöitynyt pelastusalan tehtäviin, opetushallitukselta voi hakea päätöstä kelpoisuudesta pelastusalan tehtäviin, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo.
