Kuntaliitto: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin - korjattavaa on merkittävästi
Kuntaliiton lausunnon mukaan MRL-uudistusluonnoksen tavoitteet tärkeitä, mutta keinot liian byrokraattisia. (Kuva: Timo Kuukkanen)
Esitys maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi on joutunut kovaan vastatuuleen. Nyt Kuntaliitto tyrmää esityksen lausunnossaan ja esittää, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan.
Kuntaliiton mukaan lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.
Kunnat kantavat päävastuun yhdyskuntien toimivuudesta sekä kuntalaisten elinympäristöstä ja useista palveluista. Kaavoitus, maapolitiikka ja rakentamisen ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka luo pohjan kunnan elinvoimalle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Näitä toimintoja ohjaava laki on tulevaisuuden kunnan tärkein erillislaki, mikä edellyttää erityisen huolellista lainvalmistelua ja kuntien tarpeiden asianmukaista huomioimista.
– Kunnat tarvitsevat toimintansa tueksi toimivan lainsäädännön. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta lakiluonnoksessa esitetyllä mallilla ei voida mennä eteenpäin, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.
Lain toimeenpanosta ja sen vaatimasta resursoinnista tulisi olla esitettyä parempi kokonaiskäsitys. Lainsäädäntö ei myöskään kaikissa tapauksissa ole paras ohjauskeino tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulisikin vielä arvioida, mitä vaihtoehtoisia tapoja olisi edistää tavoiteltuja vaikutuksia.
– Lakiehdotusta vaivaa kokonaisuutena se, että sen tavoitteita ja ratkaistavia ongelmia ei ole kunnolla määritelty tai tunnistettu. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on kuntien kannalta edelleen varsin toimiva, eivätkä luonnoksessa esitetyt muutokset yhteisvaikutukseltaan näyttäisi olevan omiaan sitä parantamaan, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Luonnoksen tavoitteet tärkeitä, mutta keinot liian byrokraattisia
Lakiuudistuksen tavoitteet kuten hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen ovat tärkeitä. Lakiuudistus ei kuitenkaan muodosta yhteensovitettua kokonaisuutta.
Lakiluonnos toisi uuden lakisääteisen suunnittelutason ja -menettelyn suurimmille kaupunkiseuduille, lisäisi kaavoituksen ja rakentamisen selvitysvelvoitteita, lisäisi maapolitiikan ja kaavojen toteuttamisen byrokratiaa, minkä lisäksi ELY-keskuksen valitusoikeus laajenisi sekä rakentamisen ohjaukseen ja viranomaisvalvontaan liittyen tehtäisiin epäselviä muutoksia.
Kuntakentän ollessa suuren muutoksen edessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksen myötä tulisi pidättäytyä sellaisista lakimuutoksista, joiden tosiasiallinen vaikuttavuus jää epäselväksi suhteessa lain kunnilta vaatimaan työmäärään. Lakimuutosten tulisi luoda kunnille entistä paremmat edellytykset edistää elinvoimaa sujuvin prosessein.
Lakiluonnos jo yksinään sisältäisi kunnille lukuisia uusia vaatimuksia ja huomattavasti vähemmän kevennyksiä tai joustoelementtejä. Eräiden menettelyä mahdollisesti sujuvoittavien ehdotusten ohella lakiluonnos toisi mukanaan kunnille nykyistä raskaampia ja hitaampia menettelyitä sekä lisäresursoinnin tarpeen.
Kuntien toiminnassa on keskeistä lainsäädännön kokonaisuus. Kuntien toiminnan ja talouden näkökulmasta on huomioitava eri lakiuudistusten (mm. lunastuslaki, luonnonsuojelulaki, digitalisaation lakihankkeet, ilmastolaki) yhteisvaikutukset. Kokonaisuuden tulee noudattaa hallitusohjelman kirjausta kuntien maapolitiikan vahvistamisesta ja kuntien kaavamonopolin säilyttämisestä.
– Esimerkiksi lunastuslakiin kaavailtu muutos 15 %:n korvauslisästä vaikeuttaisi ja hidastaisi kuntien maanhankintaa, mikä haittaisi yhdyskuntien kestävää kehittämistä, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.
Vaikuttavuutta rajatummilla uudistuksilla ja toimintaa kehittämällä
Mahdolliset pakottavat korjaustarpeet lainsäädäntöön voitaisiin Kuntaliiton näkemyksen mukaan toteuttaa esitettyä hallittavampina ja rajatumpina kokonaisuuksina. Näin voitaisiin myös turvata riittävä jatkuvuus ja pienentää kunnille kerralla aiheutuvan muutostaakan määrää. Uusien ja laajenevien lakisääteisten tehtävien osalta on noudatettava rahoitusperiaatetta.
– Tulisi myös tunnistaa, että lainsäädännön asemesta tavoitteita voidaan monin paikoin edistää paremmin muilla tavoin, kuten esimeriksi tietopohjan vahvistamisella, toiminnan kehittämisellä sekä valtion rahoituksen ohjaamisella kuntien kehittämishankkeisiin, Timo Reina summaa.
Kuntaliiton lausunto kokonaisuudessaan.
(Lähde: Kuntaliitto)
Olen Kuntaliiton kanssa samaa mieltä, maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta on luovuttava monistakin syistä. Kuntaliton pätevä ja laaja-alainen kritiikki tulee ottaa vakavasti lain valmistelun pysäyttämiseksi.
Valmistelu sisältää paljon maanomistajan kannalta loukkaavia esityksiä. Eli antaisi yksinkertaisesti vanhaa sanontaa mukaillen ”mahdollisuuden rakentaa toisen maille”, kun maat vietäisiin pilkkahinnalla tai toisissa tapauksissa jätettäisiin vähäarvoisiksi viherkäytäviksi. Tällaista ei voi oikeusvaltiossa hyväksyä.
Myös monia muita suuria epäkohtia sisältyy esille olevan lain ajatuksiin. Siksi kirkasta ”punavaloa lain etenemiselle!”