Valitusperusteisiin selkeyttä, lisäajat minimiin – vauhtia julkisten hankintojen oikeudenkäynteihin

Julkisista hankintojen oikeudenkäyntejä on mahdollista tehostaa ja hankintavalitusten käsittelyä nopeuttaa.

Tämä huomattiin selvityksessä, jonka professori emerita Leena Halila teki osana valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa.

Selvityksessä pyrittiin etsimään keinoja, kuinka julkisten hankintojen valitusprosessien käsittelyaikoja saataisiin lyhenemään.

Valitusten käsittelyaika markkinaoikeudessa oli viime vuonna keskimäärin 6,6 kuukautta.

– Käsittelyaika saattaa olla tosiasiallisesti keskimäärin noin 8–9 kuukautta, sillä osa valituksista peruutetaan, Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko kertoo.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyajat venyvät vielä pidemmiksi, lähes puoleentoista vuoteen.

Aika tuntuu erityisen pitkältä, jos esimerkiksi rakentaminen seisahtuu tai palveluissa joudutaan väliaikaisjärjestelyihin tuomioistuimen käsittelyn ajaksi.

Aikaa alkaa kulua jo oikeudenkäynnin osapuolten kuulemisessa ja asian selvittämisessä heti, kun valitus on toimitettu tuomioistuimelle. Hankintayksikön on annettava valituksen johdosta oma vastineensa. Tämän jälkeen valittaja haluaa usein lausua vastineeseen omalla kirjelmällään.

– Mukana voi olla myös muita asianosaisia, joiden kuuleminen vie oman aikansa.

Kiireellisiä käsiteltäviä?

Selvityksessä ehdotetaan, että osa hankintavalituksista voitaisiin säätää markkinaoikeudessa kiireellisiksi.

– Kuten Halilakin toteaa, yleistä kiireellisyysvaatimusta ei hankintoihin kannata säätää. Julkiset hankinnat ovat markkinaoikeudessa suurin asiaryhmä, joten se ei merkittävästi käsittelyä tehostaisi, Huikko sanoo.

Kiireellisyyskriteereiksi voisi nostaa esimerkiksi yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkittävyyden ja turvallisuuden. Myös kunnan lakisääteistä palvelua koskeva hankintavalitus voitaisiin säätää kiireelliseksi ainakin silloin, kun sitä olisi vaikeaa tai kallista järjestää väliaikaisena.

Huikon mielestä oikeudenkäyntien nopeuttamistavoitteen toteuttamisessa voitaisiin pohtia myös Halilan selvityksessä sivuttua keinoa. Sen mukaan tuomioistuimessa käsiteltävät valitusperusteet tulisi määritellä nykyistä selkeämmin jo oikeudenkäynnin alussa valituksessa.

Tällöin oikeudenkäynnissä voitaisiin keskittyä alkuvaiheessa yksilöityihin kysymyksiin, joita ei voitaisi oikeudenkäynnin aikana laajentaa prosessia pitkittävällä tavalla muihin kysymyksiin.

Hankintaoikaisut riittävästi käyttöön

Huikko kertoo, että kunnat voisivat jouduttaa oikeudenkäyntejä myös siten, etteivät ne pyytäisi lisäaikoja esimerkiksi omien kirjelmiensä, kuten oman vastineensa, toimittamiseen. Myös muihin tuomioistuimen yhteydenottoihin kannattaa vastata heti.

Prosesseja olisi selvityksen mukaan mahdollista tehostaa myös hankintayksiköiden käytössä olevan hankintaoikaisun nykyistä tehokkaammalla käytöllä.

– Kun hankintaoikaisun käsittelyssä hankintayksikkö kävisi hankinta-asian oikeellisuuden vielä kerran perusteellisesti läpi, tulevia oikeusriitoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä hankintayksiköiden omin toimin.

Tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille on kuitenkin voinut jäädä epäilyjä siitä, kuinka aidosti kuntien hankintayksiköt käyvät oikaisuja läpi.

– Hankintayksikköjen onkin huolehdittava siitä, että tarjouskilpailun laillisuus tulee käytyä huolellisesti läpi kaikkien osapuolten näkökulmasta ja että hankintaoikaisupäätös perustellaan avoimesti ja riittävän laajasti.

Mutta tarjoajien esittämiä hankintaoikaisuvaatimuksia voidaan ennaltaehkäistä myös sillä, että tarjouskilpailun lopputulosta kuvaavat kirjalliset hankintapäätökset perustellaan riittävän laajasti ja avoimesti.

– Hankintapäätöksen jälkeen prosessi voidaan käydä osallistujien kanssa läpi vielä esimerkiksi keskustelemalla, miksi hankinnassa päädyttiin kulloiseenkin ratkaisuun.

Valtiovarainministeriö ilmoitti selvityksestä tehdyssä tiedotteessa, että vm, oikeusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö käyvät syksyn aikana selvityksen ehdotukset läpi ja koordinoivat jatkoa yhdessä.

Vähemmän hankintamenettelyjen virheitä

Julkisten hankintamenettelyiden virheet ovat vähentyneet oikeuskäytännön perusteella. Tämä kävi ilmi selvityksestä, jonka tekivät työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämä Julkisten hankintojen neuvontayksikkö vajaa vuosi sitten.

Selvityksen perusteella markkinaoikeus totesi, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe 161 antamassaan vuoden 2017 hankintalain mukaisissa ratkaisussa vuosina 2017–2019.

Luku on vain noin 0,4 prosenttia toteutetuista hankinnoista.

Tyypillisimmät virheet liittyivät tarjoajan tai tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Vuoden 2017 hankintalain muutokset vaikuttivat merkittävästi tapausmäärien laskuun ja virheiden vähenemiseen.

Hankintalain uudistuksessa kansallisia kynnysarvoja nostettiin, kansallisten hankintojen menettelysääntöjä tehtiin joustavammiksi ja hankintapäätöksiin liittyvää sääntelyä väljennettiin. Oikeudenkäyntimaksua korotettiin erillisellä lakimuutoksella jo vuonna 2016.