Kotitalousjätteen määrä asukasta kohden nousi 5 prosentilla vuonna 2020 - lajittelu kuitenkin lisääntyi
Palveluiden jätemäärät vähenivät viime vuonna, kun taas kotitalouksien jätemäärät kasvoivat mahdollisesti sen vuoksi, että ihmiset oleskelivat paljon kotona. (Kuva HSY Suvi-Tuuli Kankaanpää)
Biojätettä, kartonkia ja muovia lajiteltiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n laskelman mukaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa viime vuonna enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samalla myös sekajätemäärät kasvoivat.
Laskelmien mukaan kotitalouksissa syntyi jätteitä 346 000 tonnia. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 280 kiloa, joka on 14 kiloa enemmän kuin vuonna 2019. Kotitalouksien jätteistä kierrätettiin 45 prosenttia.
– Muovi- ja kartonkipakkausten määrä on kasvanut selkeästi viime vuosien aikana. Myös kotitalouksista kerätyn biojätteen määrä henkilöä kohden kasvoi viime vuonna verrattuna edellisvuoteen, kertoo HSY:n kiertotalousasiantuntija Andrea Weckman HSY:n tiedotteessa.
– Viime vuoteen verrattuna myös sekajätteen määrä kasvoi henkilöä kohden. Pitkäaikainen trendi on kuitenkin hieman laskeva ja on mahdollista, että vuosi 2020 on ollut jätemääriltään poikkeusvuosi pandemian takia, Weckman toteaa.
Samalla kun kotitalousjätemäärät ovat kasvaneet, palvelualojen jätemäärät ovat puolestaan laskeneet. Tämä voi osittain johtua siitä, että pandemian takia palvelut ovat toimineet rajoitetusti, ja asukkaat ovat oleskelleet tavallista enemmän kotona.
Kierrätysasteen laskenta muuttunut
Kierrätysasteen laskennassa on huomioitu ensimmäistä kertaa rejektit uuden jäteasetuksen ja EU:n laskentasääntöjen mukaisesti. Näin laskennasta on otettu pois esimerkiksi se osa, joka seulotaan pois kierrätysprosessista kuten biojätteeseen laitettu muovi.
Nyt laskenta kuvaa aikaisempaa paremmin sitä osuutta materiaaleista, jotka päätyvät oikeasti kiertoon. Tämän takia näyttää siltä, että kierrätysaste olisi laskenut, vaikka erilliskerätyn jätteen osuus on hieman kasvanut.
– Tavoitteenamme on nostaa kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysastetta. Tämä vaatii sen, että sekajätteen määrä vähenisi. Suurin potentiaali on biojätteen kierrätyksen tehostamisessa, sillä sitä päätyy yhä paljon sekajätteen joukkoon, HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo sanoo.
Vuodesta 2021 alkaen tuhansien kotitalouksien lajittelu- ja kierrätysmahdollisuudet ovat helpottuneet, kun HSY käynnisti pakkaus- ja biojätteen keräyksen kaikissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä.
Asukkaiden lajitteluaktiivisuudella onkin tärkeä merkitys kierrätysasteen nostamisessa. HSY on tehnyt paljon työtä lisätäkseen lajittelua tarjoamalla muun muassa lajitteluneuvontaa, ympäristökasvatusta, oppaita ja kampanjoita.
Hyvät trendit, kuten jätteen väheneminen, voivat puolestaan hidastaa kierrätysasteen nousua. Tästä on esimerkkinä massaltaan painava paperijäte, jonka määrän väheneminen painaa myös kierrätysastetta herkästi alaspäin.
– Kierrätysasteen lisäksi on tärkeää seurata muitakin tunnuslukuja, kuten erilliskerättyjen jätteiden määriä ja jäteastioiden tyhjennyskertoja, jotta saamme kokonaiskäsityksen siitä, miten kierrätys edistyy seudullamme, Kouvo toteaa.
Kotitalousjätteet sisältävät asumisessa syntyvät kulutusperäiset jätteet. Yhdyskuntajätteisiin kuuluvat kotitalousjätteen lisäksi myös julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet. Näitä ovat esimerkiksi koulujen, toimistojen, ravintoloiden, kaupan ja asumispalveluyksiköiden vastaavat jätteet.
